Investoinnit veroparatiisien sijaan Suomeen

Keskustelua on käyty rakenneuudistuksista ja kestävyysvajeesta. Verovajeen huomiointi on jäänyt vähälle. Harmaaseen talouteen ja veroparatiiseihin katoaa vuosittain jopa 15 miljardia, joista Suomen valtion veromenetys on noin 5 miljardia euroa. Eniten vuotaa pääomatulojen verotus. Kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista veroja maksetaan omantunnon mukaan. Syynä on, että osakkeiden ja arvopapereiden omistus on harvoin rekisteröity todellisen edunsaajan, eli verovelvollisen mukaan. … Lue lisää

Veroparatiisit vai lähikoulut?

Kuntapolitiikassa on valintakysymys, pidetäänkö kiinni tiukoista talousraameista ja esimerkiksi Keravalla kouluissa Suomen suurimmista luokkakoista.

Kun valtuustossa esittää pienempiä luokkakokoja ja lähikouluja, ruuhkatonta terveyskeskusta ja nykyaikaista toimivaa uimahallia – saa aina kuulla, ettei meillä ole varaa. Kerava kuitenkin on yksi Suomen varakkaimpia kuntia.

Maailma ja Suomi ovat vauraampia kuin koskaan ennen. Varallisuus on vain epätasaisemmin jakautunut kuin aiemmin. Mistä tämä johtuu?

Suomessa on tehty parin vuosikymmenen aikana vero- ja palkkapolitiikkaa, joka on kasvattanut tuloeroja, mutta rikastuttanut suuromistajia ja suuryhtiöitä. Meille taviksille on tarjottu lähinnä palkkamalttia ja kasvavia kulutusveroja.

Taloustieteilijä Thomas Pikettyn mukaan olemme palaamassa 1800-luvulle, jolloin pieni perinnöillä ja koroilla elävä eliitti hallitsi yhteiskuntaa. Vuodesta 1914 lähtien tuloerot pienenivät 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen ne kääntyivät jälleen kasvuun.

Uusi finanssieliitti piilottaa omaisuuksiaan veroparatiiseihin ja samaan aikaan valittaa hyvinvointivaltion ja julkisten palveluiden maksavan liikaa. He itse ovat vapaamatkustajia, jotka imivät hyödyn pääomien vapauttamisesta, eivätkä epäröi puolustaa asemiaan. Sitä paitsi näitä rikkaita verotetaan usein keveämmin kuin palkansaajia.

A-studio kertoi taannoin, että kansainvälisen verokeinottelun yksi polku johtaa Keravalle, Sinebrychoffin tehtaan ympärille. Sinebrychoff siirtyi Carlsbergin omistukseen vuonna 1999. Veronkiertoon johtanut omistuskuvio luotiin hallinto-oikeuden mukaan vuonna 2006.

Sinebrychoffin Keravalle maksamat verot putosivat jyrkästi. Vielä vuonna 2006 yhtiö maksoi veroja noin 9 miljoonaa ja vuonna 2007 enää 2,4 miljoonaa euroa. Asian käsittely jatkuu ylemmissä oikeusasteissa, nähtäväksi jää, tuleeko asiasta ennakkotapaus.

EU:n verovajetta on arvoinut europarlamentin toimeksiannosta Richard Murphy. Hänen mukaansa EU:n verotus vuotaa noin 1000 miljardia euroa vuodessa veroparatiiseihin. Se kaikki on pois siitä veropohjasta, joilla palvelumme rahoitetaan.

Veroparatiiseihin katoava tuhat miljardia on kaksi kertaa enemmän, kuin EU-alueella käytetään yhteensä terveydenhuoltoon. Laskennallisesti EU-maiden yhteenlaskettu velka kuitattaisiin noin 9 vuodessa, jos verovajeesta päästäisiin kokonaan.

Julkisista palveluista huolta kantavana kuntapäättäjänä on ollut tuskallista seurata sitä intoa, jolla veroparatiisiongelmaa on julkisuudessa vähätelty. On jopa väitetty, että liika periaatteellisuus, kuten oikeudenmukainen verotus, on pahasta. Itse on täsmälleen päinvastaista mieltä.

Julkaistu kolumnina Keski-Uusimaa -lehdessä 18.5.

Vappupuhe

Eurokriisi näkyy arjessamme, kun sen varjolla toteutetaan talouspolitiikkaa, joka vaikuttaa palveluihimme myös Suomen kunnissa.

EU ei ole vain Brysselissä, vaan vaikuttaa myös arkeemme täällä Keravalla.

Eurokriisiä on pyritty ratkaisemaan talouskurilla, jossa tärkeimmäksi nähdään kulujen leikkaaminen.

Miten hyvin toimivat päiväkodin, koulun tai terveyskeskuksen palvelut? Siihen vaikuttaa se, millaista talouspolitiikkaa kunnissa, kansallisella ja EU:n tasolla harjoitetaan.

Taloustieteilijät ovat arvostelleet talouskuripolitiikkaa siitä, että sen ajajat, talouskomissaari Olli Rehn etunenässä, ovat valmiita säästämään kansalaiset jopa hengiltä.

Mitä tapahtuu äitiysterveydenhuollolle? Mitä tapahtuu lasten tasa-arvolle? Mitä seurauksia käsiin räjähtävällä nuorisotyöttömyydellä on?

Mitä tapahtuu perheiden toimeentulolle? Mitä tapahtuu sairaanhoidolle, työttömyysturvalle, eläketurvalle tai vanhushoivalle?

EU:lla on edessään eurovaaleissa selvä linjavalinta leikkauspolitiikan ja elvyttävän politiikan välillä.

EU toimii nykyisellään lähinnä markkinavapauksien turvaamiseksi. Raha määrää. Mutta se määrää vain niin kauan, kuin sen annetaan määrätä. Vaihtoehtoja kapitalismin kriisille, talouskuripolitiikalle, leikkauksille ja hyvinvoinnin romuttamiselle on.

Tarvitaan elvyttävää, työllistävää ja tasa-arvoa edistävää vasemmistolaista talouspolitiikkaa. Tarvitaan kansalaisten ja kansalaisliikkeiden Eurooppaa, joka asettaa ihmiset ja ympäristön etusijalle. Rahan vallasta kansanvaltaan. Vastavoimaa kapitalistien europrojektille.

Mitä Keravan politiikkaan sitten kuuluu? Olemme vääntäneet kuluneen vuoden aikana kättä poliittisten ryhmien välillä valtuustosopimuksesta ja budjettisopimuksesta.

Kokoomus tukijoukkoineen on ajanut tiukkaa taloutta ja palveluiden leikkauksia. Näitä leikkauksia me vasemmistossa olemme parhaamme mukaan torjuneet.

Ensin syksyllä saimme valtuustosopimukseen kirjauksen, jolla torjuttiin kunnan henkilöstön irtisanomiset. Sittemmin pelastimme lapsiperheisiin kohdistuneita palveluita lakkautuksilta ja leikkauksilta.

Leikkauspolitiikan torjunnassa on poliitikkojen apuna ja selkänojana ollut huikea kansanliike, joka Keravalla on noussut puolustamaan ensin Ali-Keravan koulua, leikkipuistoja, Untolan toimintakeskusta, kotihoidontuen kuntalisää sekä vastustamaan päiväkotien ja koulujen avustaja- ja tuntileikkauksia.

Sittemmin barrikadeille on noustu nuorisotila Häkin sulkemista vastaan ja viimeisimmäksi Kalevan, Kurkelan ja Savion koulujen läheisyydessä asuvien tulevien ekaluokkalaisten kävelyttämisestä kaukaisempiin kouluihin keinotekoisesti luodun ja tarkoituksellisen koulujen tilapulan takia.

Tarvitaan tolkkua taloudenpitoon! Ei ole järkevää pitää täpötäyden Kalevan koulun vieressä kohtuukuntoista nuorisotila Häkkiä tyhjillään ja marssittaa koulun vieressä asuvia ekaluokkalaisia kilometritolkulla toiseen kouluun.

Olisi fiksua kunnostaa Häkki eskareille ja eka-tokaluokkalaisille koulurakennukseksi päiväkäyttöön, sekä alueen nuorison, asukkaiden ja yhdistysten käyttöön iltapäivisin ja iltaisin.

Tässä ratkaisussa voittaisivat kaikki. Saataisiin jopa luokkakokojakin vähän pienemmiksi, kun olisi enemmän tilaa alueella, jossa lapsia on paljon.

Tästä syystä tein maanantaina kaupunginhallituksessa esityksen, että hallitus käyttäisi otto-oikeuttaan päätökseen, jossa tekniikan johtokunta oli hylännyt Häkin remonttiin ehdotetut rahat.

Esitin, että Häkki on kunnostettava ja otettava ylitäyden Kalevan koulun käyttöön. Otto-oikeutta käytettiin, ja asia palaa hallituksen päätettäväksi toukokuussa virkamiesvalmistelun jälkeen.

On tietenkin valintakysymys, pidetäänkö kiinni talouden tiukoista raameista ja Suomen suurimmista luokkakoista – vai laitettaisiinko asiat tärkeysjärjestykseen ja lapsille koulutilat lähempää kotia, sekä pienemmillä opetusryhmillä.

Kun Vasemmisto esittää pienempiä luokkakokoja ja lähikouluja, ruuhkatonta terveyskeskusta ja nykyaikaista toimivaa uimahallia – saa valtuustosalin oikeistolaisilta kuulla aina, ettei meillä ole varaa.

Maailma ja Suomi ovat kuitenkin vauraampia kuin koskaan ennen. Varallisuus on vain epätasaisemmin jakautunut kuin aiemmin. Mistä tämä johtuu?

Kyse ei ole yli varojen elämisestä, toisin kuin porvaripuolueet antavat ymmärtää. Kyse on poliittisista valinnoista.

Suomessa on tehty parin viimevuosikymmenen aikana vero- ja palkkapolitiikkaa, joka on kasvattanut tuloeroja, mutta rikastuttnut suuryrityksiä ja suuromistajia. Meille tavallisille ihmisille on tarjottu lähinnä palkkamalttia ja kasvavia kulutusveroja.

A-studio kertoi maanantaina, että kansainvälisen verokeinottelun yksi polku johtaa Keravalle, Sinebrychoffin tehtaan ympärille. Sinebrychoff siirtyi kokonaan Carlsbergin omistukseen vuonna 1999. Veronkiertoon johtanut omistuskuvio luotiin hallinto-oikeuden mukaan vuonna 2006.

Sinebrychoffin Keravalle maksamat verot putosivat jyrkästi. Vielä vuonna 2006 yhtiö maksoi veroja noin 9 miljoonaa ja vuonna 2007 enää 2,4 miljoonaa euroa.

Jokainen voi miettiä mitä Keravan kaupunki olisi voinut näillä miljoonilla euroilla tehdä. Vaikkapa palkata lisää lääkäreitä terveyskeskukseen, lisää hoitajia kotipalveluun sekä pienentää luokkakokoja ja remontoida kouluja.

Verovaje on yleiseurooppalainen ongelma. EU-maiden verotus vuotaa noin 1000 miljardia euroa vuodessa. Noin 860 miljardia vuodosta tulee veronkierrosta. Loput noin 140 miljardia on seurausta verosuunnittelusta.

1000 miljardia euroa on kaksi kertaa enemmän kuin mitä koko EU-alueella käytetään terveydenhuoltoon.

Veronkierto on rikos. Mutta verosuunnittelu, jopa aggressiivinen sellainen, on ollut toistaiseksi täysin laillista toimintaa. Mutta miksi se on laillista?

Laskennallisesti EU-maiden yhteenlasketut velat kuitattaisiin 9 vuodessa, jos verovajeesta päästäisiin kokonaan.

Meidän otettava verovaje vakavasti niin kansallisella kuin eurooppalaisella tasolla. Kun lähdetään tehokkaaseen työhön, niin saadaan myös tuloksia.

Tästä esimerkkinä äskettäin julkaistu uuutinen siitä, että harmaan talouden vastaisen kamppailun vauhdittaminen toi Suomessa pelkästään yhtenä vuonna miljardin lisää rahaa valtion kassaan.

Eurovaaleissa päätetään koko Euroopan unionin alueen talouspoliittisesta linjasta. Tutkimusten mukaan lähes kaksi kolmasosaa kansalaisista hakee eurovaaleissa muutosta Euroopan politiikkaan.

Europarlamentti on ollut viime vuodet oikeistoenemmistöinen. Eurovaaleissa sosialistit käyvät tiukkaa kilpailua europarlamentin suurimman ryhmän asemasta konservatiivien kanssa.

Euroopan vasemmistoryhmä, johon Suomen Vasemmistoliitto kuuluu, kilpailee kolmanneksi suurimman ryhmän asemasta europarlamentissa. Jos sekä sosialistit että vasemmisto voittavat eurovaaleissa, suunta todella muuttuu! Myös eiliset gallupit Suomesta lupaavat Vasemmistolle selvää nousua.

Kansalaiset ovat siis selvästi sitä mieltä, että Vasemmistoliiton ratkaisu lähteä lapsilisiä, eläkkeitä ja työttömyysturvaa leikkaavasta hallituksesta oli oikein. Nousussa oleva kannatus on todiste siitä, että poliittista selkärankaa arvostetaan.

Vasemmistoliiton mielestä palkkojen, työehtojen, sosiaaliturvan ja eläkkeiden polkemisesta ja julkissektorin leikkauksista on luovuttava.

Budjettikurin sijaan keskeisiksi tavoitteeksi on otettava täystyöllisyyden edistäminen sekä ekologisesti kestävän kasvun politiikka kaikissa jäsenmaissa.

Pankkien tukemisen sijaan on tuettava ihmisten hyvinvointia. Euroopassa toimivat veroparatiisit on suljettava.

Palkkojen polkeminen ja harmaa talous on kitkettävä ja kaikille on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa.

Jäsenmailla on oltava oikeus tuottaa julkisia hyvinvointipalveluja. Ei yksityistämistä ja pakkokilpailutusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen, kouluihin ja vanhuspalveluihin.

Tämä on myös meille keravalaisille ja meidän palveluidemme turvaamiseksi todella tärkeää.

Euroopan parlamentin vaalit käydään 25.5. Ja meitä keravalaisiakin on peräti kolme ehdokasta mukana. Nyt on keravalaisilla mahdollisuus äänestää Kerava Euroopan kartalle ja muuttaa unionin politiikkaa haluaamaansa suuntaan.

Käyttäkää siis äänioikeuttanne! Hyvää vappua!

Vappuhe Keravan Aurinkomäellä sekä hieman lyhenneltynä Järvenpään torilla.

EU-eliitin bluffi ei mene läpi, talouskuri ei toimi

Viikolla kultiin uutisia Kreikasta, joiden mukaan maan talous alkaa elpyä. Kreikan hallitus ja Euroopan poliittinen- ja talouseliitti Brysselissä, Berliinissä ja Frankfurtissa kiirehtivät kertomaan, että näin se talouskuripolitiikka toimii.

Mutta onko asia niin kuin väitetään? Arvostettu taloustoimittaja Jan Hurri kirjoittaa, että tässä ollaan tekemässä niin Kreikan hallituksen kuin EU-eliitin suunnalta bluffia. Hurrin mukaan Kreikan talous on paljon kerrottua huonompi.

Talous on romutettu työttömyydellä ja leikkauksilla

Kaunistetulla raportoinnilla halutaan osoittaa, että eteläeurooppalaisten kovasti vihaamat vyönkiristystoimet ovat tuottaneet tulosta ja lisää toimia ei tarvita. Kreikan hallitus pyrkii saaman kansalaiset antamaan tukensa hallituspolitiikkkansa jatkolle. Berliini, Frankfurt ja Brysseli haluavat nekin iloita kriisitoimien väitetystä onnistumisesta, jotta EU:n talouskuripolitiikkaa vastustavien voimien kannatus vähenisi toukokuun vaaleissa.

Mustaa ollaan siis maalaamassa valkoiseksi. Eurooppaa johtavat puolueet ovat valmiita jälleen sumuttamaan kansalaisia peitelläkseen tuhoisan talouspolitiikkansa seurauksia. Eurokriisin ratkaisuun käytetty talouskuripolitiikka ei ole nostanut Eurooppaa lamasta. Sen sijaan talouskuri on sysännyt valtavan joukon ihmisiä työttömyyteen, jäädyttänyt ja leikannut palkkoja, hyökännyt ammattiyhdistysliikkeen oikeuksia vastaan sekä heikentänyt julkisia palveluita täällä meilläkin kuntatasolla.

Ostovoima on heikentynyt

Ihmisten ostovoima on talouskuripolitiikan vuoksi heikentynyt eri puolilla Eurooppaa. Valtioiden budjettien alijäämät ovat kasvaneet, eivätkä pienentyneet, kuten talouskurin ajajat väittivät.

Samaan aikaan on uutisoitu finanssilaitosten takovan taas huipputuloksia ja jakavan muhkeita osinkoja omistajilleen. Kyse on pankeista ja finassilaitoksista, jotka pelastettiin minun ja sinun verorahoillasi. Eliitti on siis pelastanut pankkeja ja lamauttanuttanut talouden. Se on ollut todella lyhytnäköistä talouspolitiikkaa.

Pysäytetään tuhoisa politiikka. Tarvitaan tolkkua talouteen. 

Muutos parempaan edellyttää EU:n tärkeimpien toimintalinjojen uudelleenmuotoilua tavalla, josta eurooppalaiset valtapuolueet eivät ole halunneet edes keskustella. Aloitetaan raha- ja pankkipolitiikasta.

Euroopan Keskuspankki (EKP) on vakauttanut pankkien aseman noin tuhannen miljardin euron lainoilla, mutta hallituksille lainaaminen on yhä kiellettyä. Ratkaisuksi kriisiin EU esittää pankkiunionia, pankkien keskinäistä vastuuta, mutta ei ota kantaa pankkipalveluiden uudelleen organisoimiseen. Mielestäni tämä ei riitä: talletuspankit tulisi eriyttää muista rahoitusalan instituutioista siten, että ne voivat keskittyä ydinosaamiseensa, rahan lainaamiseen yrityksille ja kotitalouksille.

Entä talouspolitiikan ongelmat?

Vuonna 2013 voimaan tulleiden budjettikurisopimuksen ja ’two pack’ -direktiivin myötä euroalueen maiden talouspolitiikat siirtyivät EU-komission tiukkaan ohjaukseen. Huolimatta siitä, että kansallisten parlamenttien talouspoliittista valtaa näin vahvasti rajoitettiin, Euroopan parlamentin valtaa ei ole vastaavasti lisätty.

Mielestäni unionin taloudenpitoa koskevat rajoitukset ovat niin ongelmallisia, että ne pitää haastaa. Tärkeimmiksi tavoitteiksi tulee asettaa täystyöllisyys, ekologinen kesävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Meidän pitää taklata työttömyys ja lapsiperheköyhyys. Ilman näitä muutoksia unionin tulevaisuus on vaakalaudalla.

Verovaje on paikattava

Käsitystä verotuksen oikeudenmukaisuudesta horjuttavat erityisesti laaja-alainen veronkierto ja verovälttely ja siihen kietoutunut korruptio. Näin ei voi jatkua. Euroopan parlamentin vahvalla tuella EU-komissio onkin hyväksynyt joukon verouudistuksia rajat ylittävän verovalvonnan tehostamiseksi. Ne eivät riitä kumoamaan verokilpailun mukanaan tuomaa ongelmaa. Uudistukset eivät myöskään katkaise tuloerojen kasvua. Euroopassa pitää pysäyttää verokilpailu, vahvistaa verotuksen progressiivisuutta, sulkea veroparatiisit ja poistaa tasaverokannat. Se olisi tie solidaariseen Eurooppaan.

Mikä työllisyys- ja sosiaalipolitiikka?

Joka neljäs kansalainen elää nykyään köyhyydessä ja joka kahdeksas on työtön Euroopan unionin maissa. Paljon puhuttu nuorisotakuu on valitettavasti lähinnä vain korukieltä, kuten myös lupaus työelämän laadun parantamisesta. Kaikille luvataan enemmän koulutusta, mutta leikkausten myötä myös koulutus tosiasiallisesti vähenee.

On selvää, että meidän tulisi tehdä yhteenveto talouskuripolitiikan täydellisestä epäonnistumisesta ja kääntää suuntaa. Aloitetaan muutos toukokuun vaaleista.