Tasa-arvoinen päivähoito-oikeus on säilytettävä

Ei lopeteta sbjektiivista päivähoito-oikeutta linjaa Vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän puheenjohtaja Pia Lohikoski Hallitus päätti lakkauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Yksityiskohdista sovitaan kuulemma myöhemmin. Tulevaisuudessa esimerkiksi vanhempainvapaalla olevien perheiden lapset pääsevät vain osa-aikahoitoon, paitsi poikkeustapauksissa, jos syynä ovat “sosiaaliset perusteet”. Lisäksi hallitus olettaa, että muutos synnyttää uusia työpaikkoja. Mutta siis minne? Yksityisiin päivähoitopaikkoihinko?

Sosiaaliset perusteet

Sosiaalisista perusteista päivähoito-oikeuden edellytyksenä pyrittiin jo vuosikymmeniä sitten pääsemään eroon, sillä se asetti lapset ja perheet eriarvoiseen asemaan ja leimasi ”sosiaalisista syistä” päivähoidossa olevia. Ollaanko nyt siis palaamassa ajassa taakse päin?

Selvitysten mukaan suuri osa kotona olevien vanhempien kokopäiväpaikoilla olevista lapsista viettää päiväkodissa alle 30 tuntia viikossa, mikä vastaa varhaiskasvatusasiantuntijoiden suosituksia. Oikeasti pitkää päivää hoidossa olevien lasten kotoa taas löytyy selvitysten mukaan erityistä tukea selittäviä tekijöitä, kuten mielenterveysongelmia, työkyvyttömyyttä tai sisarusten vaikeahoitoisuutta. Sellaisia lapsia, joiden nuorempaa sisarusta hoidetaan kotona, on kokopäivähoidossa olevista lapsista vain noin 3 %.

Demarit, herätys

Onko demareiden muisti todella näin lyhyt? Aikoinaan koko vasemmisto, demarit mukaan lukien, kävi suuren taistelun porvaripuolueita vastaan päivähoidon puolesta.

Porvaripuolueet vastustivat julkisen päivähoitojärjestelmän luomista tiukasti ja ajoi vain kotina hoidettavien lasten tukemista. Mutta vasemmisto voitti ja Suomeen saatiin sekä päivähoitojärjestelmä että kotihoidontuki. Siis nimenomaan se, että perheillä on mahdollisuus valita omaan tilanteeseensa parhaiten sopiva hoitomuoto.

Nyt olisi demarien sisällä itsetutkiskelun paikka, haluavatko he todella jäädä historiaan puolueena, jonka hyväksynnällä ensin leikattiin lapsilisiä ja jonka tuella subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkautettiin. Eduskunnan sinettiä jälkimmäiselle päätökselle ei vielä ole, ja toivottavasti järki voittaa sitä ennen.

Kuka voittaa? Ei ainakaan lapset

Kuten asiaa koskevissa selvityksissä on todistettu, ei valtaosa kotona olevista vanhemmista pidä lapsiaan kokopäivähoidossa. Joten huoli “systeemin väärinkäyttämisestä” ja oman vastuun pakoilusta on turha. Mutta jos esimerkiksi synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastunut (10 % äideistä) tai raskauden jälkeen fyysisistä vaivoista kärsivä äiti laitetaan käymään läpi tarveharkinta siitä saako isomman lapsensa päivähoitoon ollessaan yötä päivää valvottavan pienen vauvan kanssa kotona, niin kenen etua tämä palvelee?

Päivähoito-oikeuteen kaavaillulla muutoksella ei kuulemma säästöjä tavoitella. Sen sijaan yksittäisissä perheissä voi rajauksella kuitenkin olla suuriakin vaikutuksia lasten hyvinvointiin. Kuka tässä voittaa? Eivät ainakaan ne lapset, joiden kotona on uupumuksesta oirehtiva vanhempi, mutta päiväkodissa tutut leikkikaverit ja ohjattua tekemistä.

Lapsen vanhemmat ovat parhaita asiantuntijoita arvioimaan lapsen varhaiskasvatuksen tarvetta. Vanhempia voidaan tukea tässä palveluohjauksella, mutta ei palveluiden rajaamisella ja paperisodalla.

Byrokratiaa ja epätasa-arvoa

Uudistus lisää byrokratiaa ja epätasa-arvoa. Todennäköisesti tarvitaan lisää henkilöstöä hoitamaan hakemusrumbaa ja kuntiin tarvitaan myös uusia päivähoitoryhmiä osapäiväisille lapsille, tai muutoin on vaarassa syntyä tilanne, jossa nykyiset päivähoitoryhmät käytännössä suurenevat.

Hallituksen esityksen mukaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaiset tuen myöntämisperusteet eivät muutu. On siis mahdollista, että yksityisen hoidon tuella olisi edelleen mahdollista laittaa perheen lapsi yksityisen palvelun tuottajan järjestämään päivähoitoon, vaikka yhtä tai useampaa perheen muuta lasta hoidettaisiin kotona.

Kaikilla lapsilla pitää olla samanlainen oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, ovatko he kuntien tai yksityisten ylläpitämän varhaiskasvatuksen piirissä. On perheiden tasa-arvoisen kohtelun vastaista, että julkisen puolen päivähoidon asiakkaat joutuvat jatkossa perustelemaan erityistilanteissa kokopäiväisen päivähoidon tarvetta, mutta yksityisen puolen asiakkaat eivät.

Varhaiskasvatus on lapsen oikeus

Vasemmistoliitto vastustaa esitystä rajoittaa lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. Subjektiivisella päivähoito-oikeudella turvataan lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön perustana tulee olla lapsen oikeudet ja lapsen näkökulma. Varhaiskasvatusta on tarkasteltava lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen näkökulmasta. Varhaiskasvatus on lapselle tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö ja kokonaisvaltaisin kaikille lapsille kuuluva peruspalvelu.

Päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää eriarvoisuutta lasten keskuudessa jättäen kokopäivähoidosta hyötyviä ja sitä tarvitsevia lapsia sen ulkopuolelle. Päivähoito-oikeuden rajaaminen lisää myös byrokratiaa ja kuntien hallinnollisia kustannuksia. Lapset joutuisivat myös eriarvoiseen asemaan asuinpaikan mukaan, koska kuntien käytännöt myöntää lapselle kokopäiväinen päivähoitopaikka poikkeaisivat toisistaan.

Ei romuteta päivähoito-oikeutta, vai mitä demarit? Älkää tehkö samaa virhettä, kuin teitte leikatessanne lapsilisiä. Olkaa pienimpien puolella, kuten ennen olitte. Kuunnelkaa varhaiskasvatuksen asiantuntijoita ja säilyttäkää subjektiivinen päivähoito-oikeus. Tässä on koko vasemmiston yhteinen tilaisuus näyttää kokoomukselle, että lasten oikeuskista pidetään kiinni. Kerran poistettuja oikeuksia ja palveluita on todella vaikeaa saada takaisin.

 

Pia Lohikoski

Vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän puheenjohtaja

 

Aiheeseen liittyen:

Hallituksen perhepoliittiset uudistukset vievät väärään suuntaan. Yhteiskirjoitukseni Veronika Honkasalon kanssa syksyltä 2013.

Laman lapset, radio-ohjelmassani vieraana MLL:n asiantuntija, lakimies Esa Iivonen

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *