Terveiset kaupunginhallituksesta: tiukka budjetti, mutta ei lomautuksia

Keravan kaupunginhallitus päätti maanantaina kokouksessaan esittää valtuustolle, että kaupunki nostaa ensi vuonna tuloveroprosenttia nykyisestä 18:sta 18,75 prosenttiin. Olin hieman yllättynyt tästä vasta kokouksessa jaetusta uudesta ehdotuksesta, sillä melko laaja konsensus oli jo valtuustoseminaarissa 19 prosentin osalta. En kuitenkaan tässä vaiheessa, kun tarkempia laskelmia ei ollut tarjolla, ryhtynyt asiaa kokouksessa sen enempää vastustamaan.

Verotusta ollaan nyt korottamassa enemmän kiinteistöveron puolelta, jonka kautta saadaan myös liikekiinteistöt mukaan verotalkoisiin. Tavoitteena on kerätä kiinteistöveron korotuksen tuotoilla noin kolme miljoonaa euroa enemmän kuin nyt. Kiinteistöveron korotuksen vaikutuksia tasoitetaan laskemalla keravalaisten käyttämän energian hintaa. Jää nähtäväksi, miten kiinteistöveron nousu kohtelee erilaisia perheitä erilaisissa elämäntilanteissa. Mitään esimerkkilaskelmia tästä ei hallituksessa maanantaina ollut nähtävillä. Lopulliset päätökset asiasta kuitenkin tehdään vasta kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta, joten keskustelut jatkuvat tulevissa talousseminaareissa ja kokouksissa.

Kerava ei lomauta

Kaupunginhallitus linjasi, kuten valtuustoseminaareissa enemmistö valtuutetuista on vaatinut, että Kerava ei tulevina vuosina lomauta tai irtisano henkilöstöään. Tähän olen erittäin tyytyväinen, sillä kuten olen valtuustoseminaarissakin sanonut, ei globaali talouskriisi ole kunnan työntekijöiden aiheuttama ja siksi sen seurausten maksattaminen heillä lomautuksin olisi ollut erittäin epäsolidaarista politiikkaa.

Kaupungissa otetaan sen sijaan käyttöön henkilöstöohjelma, jonka tavoitteena on vähentää noin 25 henkilöä per vuosi seuraavien kolmen vuoden aikana. Keravan kaupungilla on noin 1700 työntekijää ja vaihtuvuus on noin 400 henkilöä per vuosi. Tulevan henkilöstöohjelman mukaisesti noin joka 16. työntekijä jätetään palkkaamatta. Jatkossa jokainen paikka ja sen täyttötarve tutkitaan entistä tarkemmin. Henkilöstön vähennystavoitteet on jaettu virastoihin niiden henkilöstömenojen perusteella.

Toivoin tarvelähtöistä henkilöstöohjelmaa

Esitin kokouksessa, että kaupunginhallitus ei tee periaatelinjauksia henkilöstön vähentämiseksi yksityiskohtaisesti lautakuntatasolla. Lasten lukumäärän kasvu jo aivan lähivuosina ikäluokkien kasvaessa tekee kasvatus- ja opetustoimen henkilöstön vähentämisestä lähes mahdotonta. On toki hienoa, että vaatimukset lomautusten poistamisesta keinovalikoimasta on huomioitu, mutta henkilöstöohjelman tulisi olla yhteistoiminnallinen kehittämisohjelma, eikä henkilöstön kategorinen vähennysohjelma. Henkilöstöohjelman tulee huomioida muuttuvat palvelutarpeet ja resursoida henkilöstömäärät tarveharkintaisesti. Henkilöstöä tarvitaan tuloksellisuuden kehittämispyrkimyksiin, ja siksi kehittämisessä on otettava henkilöstö mukaan aktiivisina toimijoina ja oman työnsä asiantuntijoina. Esitykseni ei valitettavasti saanut kannatusta muilta kaupunginhallituksen jäseniltä.

Ehdotin lisärahaa kasvatus- ja opetustoimelle

Lisäksi esitin konkreettisena lisäyksenä, että budjettiraamiin lisättäisiin vielä kasvatus- ja opetustoimelle 186 000 euroa, jolla varmistettaisiin nykyisen palvelutason säilyminen ja vältyttäisiin opetushenkilöstön supistuksilta, eikä taiteen perusopetuksen (musiikkiopisto, kuvataidekoulu ja tanssiopisto) tukea tarvitsisi leikata. Tämäkään esitykseni ei saanut kannatusta muilta kaupunginhallituksen jäseniltä.

Seuraavaksi lautakunnat tekevät raamien perusteella omat talousarvioehdotuksensa, joita käsitellään 16.10. valtuustoseminaarissa. Keravan vuoden 2010 talousarvio on tarkoitus hyväksyä joulukuun kaupunginvaltuuston kokouksessa.

Jaa:

3 kommenttia artikkeliin “Terveiset kaupunginhallituksesta: tiukka budjetti, mutta ei lomautuksia

  1. Mirja Vaje

    Kiinteistöveron nosto kuulostaa pahalta. Ainakin aikaisemmin se on ollut Keravan Omakotiyhdistyksen huoli, sillä nykyinenkin suurten omakotitonttien eläkeläisomistajille kallis vero vain kasvaa. Ainahan isot tontit voi jakaa (?) ja näin moni on tehnytkin ja varmaan joutuu tulevaisuudessa lähes pakosta tekemään.
    Jotta liikekiinteistöt saadaan mukaan maksutalkoisiin ei kai sitä tarvitse tehdä omakotiasujien kustannuksella? Verotettakoon niitä liikekiinteistöjä!

  2. Kristian S.

    Toivottavasti vuoden 2010 budjetissa ei heikennetä ihmisten palveluja eikä perusopetusta eikä sosiaali- ja terveyspalveluja. Ihmisiin kannattaa luottaa ja heihin tulee investoida kerättyjä ja yhteisiä veroeuroja. Ai miksi? Miksi ihmiset ajavat erimerkiksi yritysten, infrastruktuurin, tekniikan, liikenteen, koneiden ja laitteiden edelle? No yksinkertaisesti sen vuoksi, että kansakunnan varallisuus on ihmisissä eikä rakennetussa ympäristössä. Jos hyvinvoivien ihmisten annetaan toimia, he kyllä rakentavat ympäristöä, rautateitä ja puuhaavat yrityksissä ihan ilman valtion tai kunnan virkamiesten väliintuloa. Sorry vaan virkamiehet ja politiikot! 🙂

    Tämä ajatus ei ole omani. Maailmanpankin tutkimusohjelma on pitkään selvittänyt sitä, mistä varallisuutemme muodostuu. Vuonna 2006 julkaistun raportin (Where is the Wealth of Nations? Measuring capital for the 21st century, The World Bank, maaliskuu 2006) mukaan esimerkiksi Suomen kansallisvarallisuudesta tai pääomasta aineettoman varallisuuden osuus 2000 luvun alussa oli 83 prosenttia! Luonnonvarojen osuus oli 3 prosenttia ja tuotetun pääoman osuus oli 15 prosenttia. Tuotettuun pääomaan kuuluvat siis rautatiet ja Nokia ym. Aineettomaan pääomaan luettiin, koulutus, oikeusjärjestyksen toimivuus, hallinnon toimivuus ja muut yhteiskunnan instituutioihin kuuluvat aineettomat asiat.

    Siis pidetään huolta toisistamme ja kasvatetaan uusia sukupolvia.

    T. Kristian

  3. Petra

    Hei Pia!

    Keravaa tuntematta on kuitenkin kiva lukea mitä kuntapolitiikkaan siellä kuuluu. Tähän viimeisimpaan viestiisi haluaisin kommentoida itse tällä hetkellä pohtimani työhyvinvoinnin näkökulmasta.

    Kuvaamasi henkilöstön vaihtuvuus on ainakin lukuina hurjaa. Sen syyt olisi hyvä olla tiedossa. Yksi työn tuottavuuden esteistä nimittäin varmasti on se jos jatkuvasti joku on lähdössä ja tulossa ja henkilöstö joutuu perehdyttämään uusia työntekijöitä. Onko työn mitoituksessa tällöin huomioitu perehdytyksen vaatima työpanos vai tehdäänkö tehtävä muun työn ohella? Aiheuttaako lisäkuormitus väsymystä ja muualle hakeutumista? Miten paljon työntekijät sairastavat? Toki ihmiset hakeutuvat muutenkin uusiin haasteisiin, mutta koko kaupungin mittakaavassa henkilöstön vuotuinen vaihtuvuus on 23,5 % ja se on mielestäni todella paljon. Onko Kerava tämän valossa hyvä työnantaja?

    Tsemppiä puurtamiseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *