Työllisyys- ja verovaje on paikattava, investoidaan lapsiin ja rakentamiseen

Työllisyysvaje on korjattava. Kehysriihessä tärkeintä vasemmistolaisesta näkökulmasta on lisätä työllistävää elvytystä. Vahvempi elvytyslinja on kaiken A ja O.

Tarvitaan vahvempia toimia asuntotuotannon käyntiin saamiseen, erityisesti vuokra-asuntopula kasvukeskuksissa on ratkaistava. Lisäksi tarvitaan lisäpanostuksia esimerkiksi koulu-, päiväkoti- ja liikennehankkeisiin.

Kehysriihessä harkitaan kuulemma lapsilisiin muutosta, jossa lapsilisät muutettaisiin veronalaisiksi, mutta niiden tasoa nostettaisiin hieman. Nyt ensimmäisestä lapsesta saa 104 euroa lapsilisää kuukaudessa ja toisesta lapsesta 115 euroa kuussa.

Tällä hallituskaudella on jo leikattu kuntien valtionosuuksia, jäädytetty lapsilisän indeksikorotukset ja päätetty rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä kotihoidon tuen ja päivähoito-oikeuden rajaamisesta sekä toisen asteen koulutuksen rahoituksen leikkaamisesta. Näillä ratkaisuilla on merkittävät kielteiset vaikutukset lasten ja perheiden arkeen.

Lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen onkin tärkein asia, jolla julkisen talouden ns. kestävyysvaje saadaan kurottua umpeen. Lapsuuteen panostaminen on julkiselle taloudelle tuottava investointi. Esimerkiksi talousnobelisti James Heckman on todennut lasten ja perheiden tukeen käytetyn rahan tuovan yhteiskunnalle moninkertaisen tuoton. Sillä on todellisia dynaamisia vaikutuksia.

Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko myöhemmän elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Perusta työ- ja toimintakyvylle muodostuu lapsuudessa. Lasten pahoinvoinnista seuraa koulutuksen, työelämän ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle jäämistä, mikä alentaa työllisyysastetta ja kasvattaa merkittävästi julkisen talouden menoja ja kestävyysvajetta.

1990-luvun laman aikana tehtiin leikkauksia, jotka vaikuttivat kielteisesti lasten hyvinvointiin. Leikkaukset olivat lyhytnäköisiä, sillä leikkaukset lisäsivät kuntien ja valtion tulevia kustannuksia.

Ennalta ehkäsevästä työstä on säästetty jo pitkään. Niinpä esimerkiksi psykiatrisessa laitoshoidossa olevien ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäluokastaan on kasvanut 150 prosenttia 1990-luvun alusta 2010-luvulle.

Kehysriihen tulee siis välttää leikkaamasta enää lapsilta. Mieluummin tulee käydä läpi yritysten suorat tuet ja verotuet sekä arvioida niiden todelliset työllisyysvaikutukset.

Myös verovaje on paikattava. Tarvitaan entistä vahvempia keinoja harmaata taloutta vastaan ja tarmokkaampia toimia veroparatiisien tukkimiseksi. Pääoma- ja varallisuusverojen puolella on paljon mahdollisuuksia hankkia valtion kassaan lisää rahaa.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.