Uusi tie Euroopalle

Euroopan Ammatillinen Yhteisjärjestö (EAY) on ammattiliittoja edustava taho Euroopassa. Viime vuoden lopulla se julkaisi ehdotuksen koko EU:n kattavasta investointiohjelmasta. Esityksen nimenä on Uusi tie Euroopalle.

On hienoa, että EAY sanoo selkokielellä sen, mikä usein sanomatta jää: EU:n päästrategia, EU2020 strategia ei toimi.  Se jatkaa sillä samalla retorisella painotuksella kuin sen edeltäjä, vuonna 2000 hyväksytty EU2010-strategia.  Ilman päästrategian perusteiden tarkistamista ennuste on erittäin huono.

On aika nostaa kissa pöydälle

EU:n sisäiset jaot hyötyjiin ja menettäjiin ovat 2000-luvun myötä voimistuneet, erityisesti vuosien 2008 – 2009 talouslaman jälkeen. EU uhkaa jakautua saksalaista talouskuria kannattaviin hyötyjiin ja rakennemuutoksessaan nalkkiin jääneisiin reunavaltioihin etelässä ja idässä.
Se niukkuus- ja leikkauspolitiikka (austerity policies), jolla EU yrittää nyt selvitä laman aiheuttamista laskuista, on vain syventänyt tätä jakoa. Sen seurauksena julkisia palveluja on karsittu sekä palkkoja, eläkkeitä ja tulonsiirtoja leikattu.  Tämän suunnan EAY haluaa nyt kääntää vuoteen 2019 ulottuvalla investointiohjelmalla.

Investointeja olisi lisättävä parilla prosenttiyksiköllä vuosittain. Valtaosa investointien rahoituksesta tulisi matalakorkoisina ja pitkäaikaisina lainoina. Välittävänä tahona olisi Euroopan investointipankki, jonka toimialaan investointien tukeminen jo nyt kuuluu.

Mutta toki ongelmiakin jää

Mistä raha lopulta tulee, jää ehdotuksessa osittain auki. Viittaukset rikkaisiin maihin eivät välttämättä vielä toimenpiteisiin johda. Pari vuotta sitten keskustelun piirissä oli Uusi Marshall -suunnitelma, jolle rahoittajaa ei tiettävästi vieläkään ole löytynyt.

Yksi mahdollinen rahoittaja on Kiina. Mutta sen ylijäämät ovat kiinni USA:n julkisen sektorin velkakirjoissa. Toinen mahdollinen rahoittaja on Saksa. Mutta sen ylijäämät ovat suurelta osin kiinni USA:n yksityisen palvelusektorin yrityksissä.  Jäljelle jäävät siten lähinnä EU sisäiset ratkaisut.

Mitä ne voisivat olla?

EU:n oma budjetti on niin pieni – vain noin prosentti EU-maiden yhteenlasketun tuotannon arvosta – että sen puitteissa mitään aktiivista finanssipolitiikkaa ei voi harjoittaa.  Ja tätä suuremmasta budjetista on todella vaikea päättää.

Euroopan Keskuspankki taas mitoittaa toimintansa inflaation mukaan. Sille merkityksellistä on vain se, että inflaatio ei karkaa käsistä. Mitä muuten tapahtuu, ei EKP:ta kovin paljon kiinnosta. Eikä sen voimassaolevan johtosäännön mukaan pidäkään kiinnostaa.

Jotta EAY:n ehdottamat toimet, kuten progressiivinen verotus ja solidaarinen palkkapolitiikka, voisivat toteutua, myös eräitä perussopimuksia, joille EU2020 strategia perustuu, olisi avattava. Olisi itse asiassa palattava vuoteen 1992, jolloin nykyisestä talous- ja valuuttaunionista Maastrichtissa päätettiin.

Sitä EAY ei kuitenkaan esitä, ei ainakaan suoraan

Syynä siihen voi olla se, että myös EAY itse on ollut yksi valitun linjan takuumies, soraäänin tosin. Se on myös ollut hyväksymässä EU:n uutta työmarkkinamallia, joustoturvaa, jonka seurauksena joustot ovat aina numero yksi, ja turva tulee sitten talouskasvun kautta, jos ylipäänsä on tullakseen.

Suurin ongelma EAY:n ehdotuksessa koskee työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelua, ns. sosiaalista dialogia. Mutta mitä sen varaan voi ihan aikuisen oikeasti laskea? Sen kokemuksen perusteella, jota Suomen EU-jäsenyyden ajalta on kertynyt, kyse on lähinnä teatterista.  Vuorosanoja lausutaan, siinä kaikki.

En usko, että sosiaalista dialogia tehostamalla jokin uusi tie eteemme avautuisi. Jos vastapuoli on vain fyysisesti läsnä, kuten se 1990-luvun lopulta lähtien on ollut, tuloksena olisi vain jotakin varjonyrkkeilyn kaltaista.  Työn laadun kohottaminen ei sosiaalidialogissa etene.

Mitä siis olisi tehtävä?

Uusi tie Euroopalle edellyttää, että EU2020-strategia avataan. Strategian sisään on kirjoitettava kestävälle kasvulle rakentuville työpaikoille perustuva täystyöllisyystavoite, johon myös Euroopan keskuspankin on sitouduttava. Täystyöllisyyden tuntumassa budjeteilla on taipumus tasapainottua, ja rahaa jäisi myös investointeihin.

Se olisi uusi tie Euroopalle.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.