Vain Vasemmisto on todellinen vaihtoehto EK:n linjalle

EK esitti  omat teesinsä ”hyvän työn” luomiseksi Vasemmiston työelämäseminaarissa helmikuun lopulla. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroisen ajatukset olivat kylmää kuultavaa niin työntekijöille kuin opiskelijoillekin.

Inkeroinen vaati kilpailukykyisiä osaajia, jotka olisivat valmiita joustamaan markkinoiden mukaan. Joustoa hän konkretisoi väittäen, että suomalainen työehtosopimusjärjestelmä on liian jäykkä ja vanhanaikainen. EK haluaisi, että siirryttäisiin palkkausjärjestelmään, jossa palkat sovittaisiin paikallisesti.

Ammattiyhdistysliikkeen työehtosopimuksilla on historiallisesti pystytty parantamaan yleisesti työntekijöiden palkkatasoa. EK:n malli ajaisi siihen, että palkkataulukon äärilaidat kasvaisivat tuloeroja vahvistaen. Pienellä osalla palkka voisi nousta merkittävästikin, mutta suurella osalla suunta olisi selkeästi alaspäin lisäten matalapalkkaisuutta.

Inkeroinen hyökkäsi myös vahvasti lakkoja vastaan. Hän puhuu laittomista lakoista, mutta käytännössä EK haluaa rajoittaa kaikkea lakko-oikeutta. Sinivihreän porvarihallituksen ministerit provosoivat jo viime keväänä ehdottaen, että tärkeiden alojen lakko-oikeutta pitäisi rajoittaa. Mutta mitä ideaa olisi lakoissa painostustoimena, jos niillä ei olisi enää taloudellista merkitystä?

EK haluaa niin ikään nuoret nopeasti opiskelemaan tutkinnon ja sieltä viivyttelemättä työelämän käyttöön mahdollisimman pitkäksi aikaa. Tähän kuuluu myös vaatimus eläkeiän nostamisesta. Ihminen on siis omistajille vain väline, jonka tehtävä on joustaa pääoman kasaajien tarpeiden mukaan.

EK julistaa verojen vastaista agendaa. Tulo- tai pääomaveroa ei saa korottaa. EK:lle energia- ja yritysverot ovat suuria ongelmia. Samalla se hyökkää julkista sektoria vastaan vaatien kuntien ja valtion palveluiden yksityistämistä.

Huolestuttavaa on huomata, että EK:n agenda ei ole pelkästään tarttunut kokoomuksen johtamaan oikeistohallitukseen, vaan yhtä lailla mm. korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavaan. Senkin edustaja vaati seminaarissa veronalennuksia, pidempiä työuria ja julkisen sektorin remonttia. Voisi kuvitella, että montaa akavalaista peruskoulun opettajaa tai päiväkodin työntekijää kiinnostaisi enemmän se, että valtion veropohjan laajentamisen ja vahvistamisen kautta unohtuisivat lomautuspelot ja jatkuvat määräaikaiset sopimukset. Työntekijöillä olisi tarpeeksi resursseja mielekkääseen työn tekemiseen sekä kunnon palkka.

EK ei pelkästään tyydy julistamaan sanomaansa, vaan myös jakaa rahaa puolueille, joiden se uskoo parhaiten toteuttavan omistajien toiveita. Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla elinkeinoelämän herrojen jakavan yli satatuhatta euroa kokoomukselle ja keskustalle. He haluavat, että Suomea hallitsee jatkossakin markkinoiden tahtiin tanssiva oikeistohallitus.

Perussuomalaiset ei huomioi työntekijää

Jos EK:n toive toteutuu, on tavallisilla ihmisillä vaikeat ajat edessä. EK:n tie ei ole kuitenkaan ainut malli. Aina on vaihtoehtoja, vaikka herrat muuta väittävätkin.

Media on kuvannut Perussuomalaiset vaihtoehdoksi kolmen suuren puolueen ajamalle politiikalle. Yhtälailla puolueen puheenjohtaja on väittänyt Perussuomlaisten olevan työväenpuolue ilman sosialismia, mutta todellisuudessa kyse taitaa olla puolueesta ilman työläisiä. Persut ovat enemmän kiinnostuneita yrittäjän ja työn asiasta kuin työntekijän. Puolueen vaalitilaisuudessa heidän kansanedustajansa on vaatinut muun muassa ”suomalaisen työllisyyden” nimissä työntekijöitä luopumaan ylityö- ja sunnuntaikorvauksistaan.

Perussuomalaisten ohjelmassa ei työntekijoiden ja ammattiyhdistysliikkeen oikeuksia nosteta esiin laisinkaan. Sen sijaan he jakavat tavalliset ihmiset värin mukaan parmpiin ja huonompiin. Heidän pyrkimyksensä ajaa duunarit syyttämään eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden kasvusta heikommassa asemassa olevia maahanmuuttajia, ja tämä eripuran lietsominen saa kokoomuksen ja EK:n herrat hieromaan käsiään taustalla.

Kyllä vahvemmalle irtisanomissuojalle, 10 vähimmäistuntipalkalle ja oikeudenmukaiselle verouudistukselle

Vaihtoehto EK:n linjalle ei voi olla sorrettujen sortaminen.  EK:n linjalle on käytännössä vain yksi todellinen vaihtoehto – Vasemmisto.

Me puolustamme työntekijöiden oikeutta järjestäytyä ja tuemme ammattiliittotoimintaa tapana parantaa palkkatasoa ja kehittää työelämää niin, että siellä on mukavampi ja turvallisempi työskennellä. Lakko-oikeus on yksi yhteiskuntamme peruspilareista. Me haluamme vahvistaa irtisanomissuojaa ja parantaa matalapalkkaisilla aloilla työskentelevien arkea ajamalla läpi lain indeksiin sidotusta vähintään 10 euron vähimmäistuntipalkasta.

Me haluamme oikeudenmukaisen ja reilun verouudistuksen. Ansio- ja pääomaverotuksen pitää olla progressiivista. Ne maksavat enemmän, jotka tienaavat enemmän. Vastustamme välillisten verojen, kuten arvonlisä- ja energiaverojen korotuksia, koska niiden seurauksena köyhä maksaa aina enemmän kuin rikas.

Haluamme harmaan talouden kuriin, ja sieltä menetetyt miljardit julkisen sektorin kehittämiseen niin, että meillä on tarpeeksi päiväkoteja ja kouluja sekä riittävästi opettajia ja hoivatyöntekijöitä.

Tässä ei ole kyse pelkästään löysästä vaalipuheesta, vaan Vasemmisto on nostanut työelämän teemoja ylivoimaisesti eniten esiin niin puheissa kuin aloitteissakin eduskunnassa kuluneella kaudella. Yhdessä voimme haastaa EK:n turmiollisen mallin ja rakentaa toisenlaista politiikkaa, jossa kuuluu tavallisen ihmisen ääni.

Protestoi vaaleissa 17.4. ja äänestä Vasemmistoa.

Jaa:

Yksi kommentti “Vain Vasemmisto on todellinen vaihtoehto EK:n linjalle

  1. Paluuviite:Oikeiston opintovelka « Tero Toivanen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *