UNICEFin lapsiystävällinen kunta -mallissa mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet kaksi vuotta kestävään kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja se tukee lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan tarkastelua kokonaisuutena yli sektori- ja hallintokuntarajojen.
Työ alkaa kunnan tekemästä tilannekartoituksesta. Siinä kunta arvioi, miten hyvin lapsiystävällisyys nykyään toteutuu. Kartoituksen tehtyään kunta valitsee, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kaksivuotiskauden lopuksi kunta arvioi työnsä tulokset ja raportoi niistä UNICEFille.
Raportoinnin jälkeen kunta voi saada UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Sitä myönnettäessä UNICEF arvioi sekä kehittämisprosessia että saavutettuja tuloksia. Tunnustus myönnetään sitoutuneesta ja aktiivisesta kehittämistyöstä lapsen oikeuksien edistämiseksi. Se ei siis tarkoita, että työ olisi valmis – lapsen oikeuksista on pidettävä huolta arjessa joka päivä. Tunnustus on voimassa kaksi vuotta. Sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkamista.
Lapset mukaan päätöksentekoon
Lapsiystävällisyys tarkoittaa UNICEFin mukaan mm. sitä, että kunnan päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan ja arvioidaan päätösten lapsivaikutuksia. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.
Suomen UNICEFin lapsiystävällinen kunta -malli perustuu kansainväliseen esikuvaan (Child Friendly City), jota UNICEF on toteuttanut vuodesta 1996. Suomalainen malli kehitettiin yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa 2012–2013. Mallia laajennetaan asteittain ja sen on tarkoitus olla avoin kaikille kunnille vuonna 2015.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kerava päättää hakeutua mukaan Suomen UNICEFin lapsiystävällinen kunta -ohjelmaan ja toimii sen tavoitteiden toteuttamiseksi.
Keravalla 13.10.2014
Pia Lohikoski ja muut allekirjoittaneet valtuutetut
(yhteensä 37 allekirjoittanutta)