Vappupuhe – Joustamista voidaan vaatia vaihteeksi työnantajapuolelta

Tänä vuonna olen erityisen iloinen pitäessäni puhetta täällä kotinurkillani Keski-Uudellamaalla, Keravalla ja Järvenpäässä. On kevät ja saamme kohdata toisemme kasvotusten, vaikka elämmekin hyvin kummallisia aikoja.

Viimeksi olen päässyt pitämään vappupuhetta keväällä 2019. Olin silloin aivan tuore uusi kansanedustaja, jolla ei ollut aavistustakaan, mitä kaikkea tämä eduskuntakausi toisi eteemme. 

Jos joku olisi väittänyt, että käymme läpi poikkeustilan, suljemme kouluja ja kiellämme kulttuuritapahtumat, käymme kahdet vaalit poikkeusjärjestelyin ja sulkeudumme koteihimme, en olisi uskonut.

Juuri kun olimme pääsemässä jaloillemme koronapandemian vaikutuksista järkevän talouspolitiikan ja elvytyksen ansiosta, Suomen velkasuhde oli kääntynyt laskuun ja työllisyys oli nousussa, aloitti Venäjä helmikuussa täysimittaisen sodan ja hyökkäsi raakalaismaisesti Ukrainaan.

Nyt joudumme käymään ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua muuttuneessa tilanteessa. Keskustelemme eduskunnassa vakavasti NATO-jäsenyydestä ja osoitamme yhä kasvavan määrän rahaa aseisiin ja rajavalvontaan.

Tuskin kukaan meistä näin vakavaa tilannetta osasi vielä viime syksynä ennakoida. Että Euroopassa on sota.

Me vasemmistossa näkisimme mieluummin, että nämä asehankintojen lisämiljardit olisivat jo tällä hetkellä suunnattuna ilmastonmuutoksen torjuntaan, rauhantyöhön, eläkkeiden ja perusturvan korotuksiin sekä julkisen sektorin palkkojen ja palvelujen parannuksiin. 

Tosiasia kuitenkin on, että turvallisuusympäristömme on muuttunut. Siksi joudumme nyt elämään näiden päätösten kanssa.

Olen samaan aikaan iloinen siitä, että kriiseistä huolimatta vasemmisto on päässyt tällä eduskuntakaudella viemään eteenpäin tärkeitä tavoitteitamme hallituksessa. 

Olemme tehneet hartiavoimin töitä näinä hallitusvuosina pienituloisten ihmisten aseman helpottamiseksi. Toimeentulo on ihmisoikeus, jonka toteutuminen on meille yksi tärkeimmistä tavoitteistamme.

Olemme tehneet parannuksia sosiaalietuuksiin ensin vuonna 2020, kun korotimme päivärahaetuuksia sekä pieniä eläkkeitä. Nykyisen sosiaali- ja terveysministerimme Hanna Sarkkisen aloitteesta reagoimme laukkaavaan inflaatioon ja nouseviin hintoihin aikaistetulla kansaneläkeideksin korotuksella. Lisäksi terveydenhuollon maksuttomuutta on laajennettu ja maksuja on kohtuullistettu.

Monen pienituloisen elämää tulee helpottamaan myös tänä vuonna läpi saamamme uudistus, jonka myötä maksuhäiriömerkinnät poistuvat jatkossa nopeammin maksujen suorittamisen jälkeen.

Lapsiperheiden asemaa olemme parantaneet, kun tasa-arvoinen varhaiskasvatusoikeus on palautettu, päivähoitomaksuja on alennettu ja lisäksi uusi perheiden hyvinvointia ja työelämän tasa-arvoa lisäävä perhevapaauudistus astuu voimaan tämän vuoden elokuussa.

Eduskunta kauden yksi huippuhetkistä oli, kun opetusministeri Li Anderssonin johdolla saimme läpi oppivelvollisuuden laajentamisen sekä toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden. Nämä ovat olleet itselleni ja vasemmistolle tärkeitä kärkitavoitteita.

Tällä päätöksellä estämme nuorten putoamista ulos koulutuspolulta ja tuemme kouluttautumista ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä läpi yhteiskuntaluokkien. 

Työttömiä rankaisseen aktiivimallin purkaminen heti vuoden 2020 alusta oli Vasemmistolle tärkeä ja periaatteellinen päätös. Päätös tehtiin silloisen sosiaali- ja terveysministerimme Aino-Kaisa Pekosen johdolla.

Emme tällä hallituskaudella halunneet jatkaa edeltäneen oikeisto-hallituksen kurituspolitiikkaa, joka leikkasi KIKY-sopimuksella julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja. Sipilän hallitus vaati joustoja, jotka kaikki otettiin työntekijöiden selkänahasta.

Nyt kun energian hinnan kallistuminen on aiheuttanut inflaatiota, sekä ihmisten arjen perustarpeiden hintojen nousua, olisi vaihteeksi työnantajien vuoro joustaa.

Kannatankin Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon juuri vapun alla esiin nostamaa ideaa, että kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehty sosiaalivakuutusmaksujen siirto työnantajilta palkansaajille tulisi perua.

Työntekijöiden asemaa on vahvistettava erityisesti näinä aikoina, kun uudet, työn joustavat muodot valtaavat alaa monilla sektoreilla. 

Esimerkiksi ns. nollatuntisopimuksilla työskentelevien asemaa parannetaan juuri tällä hetkellä  eduskunnan käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä. 

Olen itse pitänyt esillä myös luovien alojen työntekijöiden asemaa. Kulttuuriala oli yksi pahiten koronasta kärsineitä aloja,  ja meidän tuleekin pitää huoli siitä, ettei yksikään ammattilainen jää  pitkäksi aikaa ilman tukea ja työmarkkinoiden ulkopuolelle koronan jälkihoidon aikana.

Meillä on edelleen isoja työntekijöiden oikeuksiin liittyviä haasteita, joita pitää taklata yhteiskunnassa laajalla rintamalla.

Työntekijän joustavuudesta on tehty uusi normaali, monia töitä on siirretty yrittäjästatuksen alle alustatalouden piiriin, jossa yrittäjäriski on annettu työntekijälle, mutta voitot kerää isompi yritys. Tästä esimerkkinä voi mainita vaikkapa ruokalähetit.

Lisäksi työnantajapuoli ja oikeisto ovat ajaneet työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista. Yleissitovuudesta luopuminen olisi vaarallinen polku, jolla joustavuuden vaatimus valuu lopulta työntekijän syliin ja sitovat minimiehdot voidaan lopullisesti unohtaa. 

Työelämän eriarvoistumista on kautta historian estetty järjestäytymisellä ja yhteisen sopimisen avulla. Työntekijöiden suoja ja reilut työehdot eivät saa jäädä yksilön harteille. Työnantaja on siinä tilanteessa aina vahvempi.

Tänä työväen juhlapäivänä haluan osoittaa solidaarisuutta julkisilla aloilla työtaisteluita käyville työntekijöille.  Naisvaltaiset hoiva- sekä opetusalat ovat olleet liian pitkään palkkakuopassa, josta ylöspääseminen ei ole ainoastaan tasa-arvokysymys vaan koko yhteiskuntamme kestävyyden peruspilari.

Vasemmisto on jo vuosia kannattanut kunta-alalle monivuotista tasa-arvoa lisäävää palkkaohjelmaa. Hoitajat, opettajat ja muut kunta-alan työntekijät ansaitsevat enemmän arvostusta – ja tämän arvostuksen tulee näkyä korkeampina palkkoina.

Nämä työtaistelut muistuttavat meitä nyt tärkeästä työväenjuhlan viestistä: solidaarisuudesta. 

Solidaarisuus on tärkeää niin työtaistelutilanteessa kuin myös kansainvälisissä konflikteissa. 

Haluan lopuksi kiittää siitä mittavasta solidaarisuudesta, jolla monet ovat osallistuneet Ukrainaan suuntautuviin keräyksiin ja myös ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen täällä Suomessa.

Hyvää ja solidaarista vappua kaikille!

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *