Veroparatiisit vai lähikoulut?

Kuntapolitiikassa on valintakysymys, pidetäänkö kiinni tiukoista talousraameista ja esimerkiksi Keravalla kouluissa Suomen suurimmista luokkakoista.

Kun valtuustossa esittää pienempiä luokkakokoja ja lähikouluja, ruuhkatonta terveyskeskusta ja nykyaikaista toimivaa uimahallia – saa aina kuulla, ettei meillä ole varaa. Kerava kuitenkin on yksi Suomen varakkaimpia kuntia.

Maailma ja Suomi ovat vauraampia kuin koskaan ennen. Varallisuus on vain epätasaisemmin jakautunut kuin aiemmin. Mistä tämä johtuu?

Suomessa on tehty parin vuosikymmenen aikana vero- ja palkkapolitiikkaa, joka on kasvattanut tuloeroja, mutta rikastuttanut suuromistajia ja suuryhtiöitä. Meille taviksille on tarjottu lähinnä palkkamalttia ja kasvavia kulutusveroja.

Taloustieteilijä Thomas Pikettyn mukaan olemme palaamassa 1800-luvulle, jolloin pieni perinnöillä ja koroilla elävä eliitti hallitsi yhteiskuntaa. Vuodesta 1914 lähtien tuloerot pienenivät 1970-luvulle saakka, jonka jälkeen ne kääntyivät jälleen kasvuun.

Uusi finanssieliitti piilottaa omaisuuksiaan veroparatiiseihin ja samaan aikaan valittaa hyvinvointivaltion ja julkisten palveluiden maksavan liikaa. He itse ovat vapaamatkustajia, jotka imivät hyödyn pääomien vapauttamisesta, eivätkä epäröi puolustaa asemiaan. Sitä paitsi näitä rikkaita verotetaan usein keveämmin kuin palkansaajia.

A-studio kertoi taannoin, että kansainvälisen verokeinottelun yksi polku johtaa Keravalle, Sinebrychoffin tehtaan ympärille. Sinebrychoff siirtyi Carlsbergin omistukseen vuonna 1999. Veronkiertoon johtanut omistuskuvio luotiin hallinto-oikeuden mukaan vuonna 2006.

Sinebrychoffin Keravalle maksamat verot putosivat jyrkästi. Vielä vuonna 2006 yhtiö maksoi veroja noin 9 miljoonaa ja vuonna 2007 enää 2,4 miljoonaa euroa. Asian käsittely jatkuu ylemmissä oikeusasteissa, nähtäväksi jää, tuleeko asiasta ennakkotapaus.

EU:n verovajetta on arvoinut europarlamentin toimeksiannosta Richard Murphy. Hänen mukaansa EU:n verotus vuotaa noin 1000 miljardia euroa vuodessa veroparatiiseihin. Se kaikki on pois siitä veropohjasta, joilla palvelumme rahoitetaan.

Veroparatiiseihin katoava tuhat miljardia on kaksi kertaa enemmän, kuin EU-alueella käytetään yhteensä terveydenhuoltoon. Laskennallisesti EU-maiden yhteenlaskettu velka kuitattaisiin noin 9 vuodessa, jos verovajeesta päästäisiin kokonaan.

Julkisista palveluista huolta kantavana kuntapäättäjänä on ollut tuskallista seurata sitä intoa, jolla veroparatiisiongelmaa on julkisuudessa vähätelty. On jopa väitetty, että liika periaatteellisuus, kuten oikeudenmukainen verotus, on pahasta. Itse on täsmälleen päinvastaista mieltä.

Julkaistu kolumnina Keski-Uusimaa -lehdessä 18.5.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.