Orpon ja Purran hallituskausi piirtyy suomalaisessa poliittisessa historiassa oikeistolaisena kokeiluna, jossa valtiontalouden tasapainottamisen varjolla on toteutettu tulonsiirto yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevilta kaikkein suurituloisimmille.
Kyseessä ei ole siis pelkkä talouskuri, vaan ideologinen hyökkäys pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja sen heikoimmassa asemassa olevia jäseniä vastaan.
Hallituksen politiikka on ollut luokkapolitiikkaa. Samalla kun sosiaaliturvasta, kuten asumistuesta ja työttömyysturvasta, on leikattu, on suurituloisimmille ja suuryrityksille tarjottu muhkeita verokevennyksiä.
Pienituloisilta lapsiperheiltä ja opiskelijoilta on viety toimeentulon edellytykset, kun taas pääoman toimintaedellytyksiä on helpotettu työntekijöiden työsuhteen ehtojen heikennyksillä. Tämä on tietoinen valinta murentaa yhteiskunnan sosiaalista eheyttä.
Vaikka ennen viime eduskuntavaaleja vannottiin koulutuksen olevan erityissuojeluksessa, on hallitus leikannut koulutuksesta kaikilta asteilta. Erityisesti ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen ja opiskelijoiden toimeentulon murentaminen sekä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen syövät tulevaisuuden kasvun pohjaa.
Samaan aikaan sote-palvelut ovat kriisiytyneet rahoitusvajeen vuoksi. Sen sijaan, että hyvinvointialueita tuettaisiin väestön ikääntyessä, on hallitus on kiristänyt ruuvia. Se näkyy vanhuspalveluiden heikentämisenä, hoitajien irtisanomisina, hoitojonojen kasvaneena pituutena ja palveluverkon karsimisena.
Vielä ennen 2023 eduskuntavaaleja Perussuomalaisten Riikka Purra sanoi kuuluisat sanansa: ”Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksista – Se ei meille käy.” Ja kuinkas sitten kävikään, kun ministeriauto kutsui? Perussuomalaiset ovat sakset kädessä poseeraten leikanneet pienituloisten kaikista etuuksista ja pienituloisille tärkeistä palveluista.
Kokoomuksen Petteri Orpon keskeiset lupaukset, velkaantumisen taittaminen ja 100 000 uutta työpaikkaa, ovat myös paljastuneet poliittiseksi silmänkääntötempuksi. Valtion velka, yritysten konkurssit ja työttömyys ovat kasvaneet ennätystahtia. Taloudessa on ”tuntematon jarru”, kun kotimainen kulutuskysyntä ajettiin alas. Lupaukset työllisyydestä on yritetty toteuttaa kepillä, työntekijöiden oikeuksia ja irtisanomissuojaa heikentämällä, mutta tulokset ovat heikkoja.
Laita kalenteriin muistutus: 18.4.2027 on eduskuntavaalit ja silloin äänestetään oikeistohallitus ulos