Yritystuet suunnattava niitä oikeasti tarvitseville

Koronaviruksen aiheuttaman taloudellisen shokin takia jo lähes 200.000 ihmistä on lomautettu ja moni pienyrittäjä on ajettu ahtaalle. On tärkeää, että hallitus on määrätietoisesti lähtenyt tukemaan yrityksiä ja sen kautta puolustamaan työpaikkoja.

Business Finlandin kautta jaettavat yritystoiminnan kehittämistuet eivät ole kaikilta osin kohdentuneet kaikkein eniten tukea tarvitseville. Siksi on hyvä, että nyt pöydällä on tukimalleja, jotka kattavat yritysten kiinteitä kuluja, kuten palkkoja ja vuokria.

Eduskunta käsittelee parhaillaan esitystä ravintoloiden tulonmenetysten korvaamiseksi ja uudelleentyöllistämisen tukemiseksi. Työllistämistuen avulla ravintoloiden toiminta saadaan palautettua nopeasti ennalleen ja alan työllisyys nostettua kriisistä.

Hallitus on korostanut, että eduskuntakäsittelyssä on vielä syytä tarkastella tukien määräytymistä perusteellisesti, esimerkiksi liittyen liikevaihdon vertailuajankohtaan. Tämä poikkeuksellinen pyyntö kertoo siitä, että yritystukien kohdentaminen ei ole helppo tehtävä. Paketilla on kuitenkin jo kiire, sillä ravintolat on lailla määrätty suljettaviksi jo puolitoista kuukautta sitten. 

Kustannustuki auttaa myös yhdistyksiä

Eduskunnan käsittelyssä on lisäksi myös hallituksen esittämä toimialariippumaton uusi kustannustuki. Tässäkin tapauksessa yksityiskohdat ovat vielä hieman auki, ja nyt on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että tuet kohdentuisivat mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Olen erittäin iloinen siitä, että yleisen kustannustuen piiriin otettiin myös liiketoimintaa harrastavat yhdistykset ja säätiöt. Tämä on tärkeää esimerkiksi työväentaloille, joiden tulonmenetykset ovat merkittävät, samalla kun kiinteät kulut juoksevat.

Lisäksi sosiaali- ja terveysalalla on monia yhdistyksiä, joiden liiketoiminta on koronan takia käytännössä lakannut, kun Kelan ja kuntien tukema kuntoutus- ja muu palvelutoiminta on keskeytetty. Näiden palveluiden asiakkaina ovat monesti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten päihde- ja mielenterveysongelmaiset, vammaiset ja ikäihmiset.

Tuensaajien osingonjakoa rajoitetaan

6.5.2020 tekemässäni toimenpidealoitteessa esitin, että hallituksen tulisi varmistaa, että veroparatiiseja hyödyntävät ja isoja osinkoja maksavat yritykset rajataan tulevien koronatukien ulkopuolelle.

Kaikkein selkeintä olisi ollut kieltää osinkojen maksu vuosina 2020 ja 2021. Tämä olisi kuitenkin ilmeisesti juridisesti hankalaa. Hallituksen esityksen mukaan sekä ravintolatuki että kustannustuki ”vaikuttavat tuensaajien vuoden 2020 voitonjakokelpoisiin varoihin”.

Koska tuki jaetaan vain yrityksille, joiden liikevaihto on merkittävästi kutistunut, ei ole odotettavissa, että kovin moni tuensaaja olisi jakamassa osinkoja ensi keväänä. Jos yritys kuitenkin onnistuisi tekemään isoja voittoja, sen voitonjakokelpoisista varoista vähennettäisiin tuen määrä.

Kustannustuki on ensisijaisesti tehty pienille ja keskisuurille yrityksille, sillä sen yläraja on 200 000 euroa. Kuitenkin suuretkin yritykset voivat hakea tukea, ja koronakriisin edetessä yhä useampi suuryritys saattaa myös tarvita valtion tukea jossain muodossa.

Maakohtainen veroraportti tarvittaisiin

Edelleen näen, että olisi syytä etsiä ratkaisuja siihen, miten veroparatiiseja hyödyntävät yritykset voidaan rajata tuen ulkopuolelle. Itse olen esittänyt, että kansainvälisesti toimivia yrityksiä velvoitettaisiin julkaisemaan maakohtainen veroraportti, joka ainakin toisi läpinäkyvyyttä näiden yritysten verojärjestelyihin.

Finnwatch on nostanut esille, että paras tapa estää koronatukien ja ylipäätään veroeurojen valuminen veroparatiiseihin on verojärjestelmän uudistaminen. Finnwatchin koordinoima järjestöjen ja ammattiliittojen yhteinen #430miljoonaa-kampanja esittää lukuisia keinoja varmistaa, että veropohjan aukot ja porsaanreiät tukitaan. Samalla voisimme kasvattaa hyvinvointivaltion verotuloja.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *