Helsingin Sanomat pohtii pääkirjoituksessaan, kuinka USA:n lausunnot Grönlannista ja isku Venezuelaan muuttivat maailmaa.
Lisäksi USA:n uhkaukset Grönlannin ottamisesta Tanskalta pelottavat Euroopassa.
Eurooppalaisesta näkökulmasta USA:n isku Venezuelaan on kansainvälisen oikeuden loukkaus, jonka pelätään innostavan Kiinaa ja Venäjää seuraamaan esimerkkiä.
Kiinnostavia reaktioita on nähty esimerkiksi Venäjältä ja Kiinasta. Nekin ovat Venezuelan tapauksessa asettuneet puolustamaan kansainvälistä oikeutta, vaikka eivät siitä esimerkiksi Ukrainan kohdalla piitanneet.
Hesarin mukaan USA näytti antavan syötön autoritaaristen valtioiden lapaan. Sitä HS ei kuitenkaan muistanut mainita, että myös USA:n johdossa on tällä hetkellä hyvinkin autoritaarinen meno.
Siinä missä Iranissa kansa on nyt noussut kaduille osoittamaan mieltä autoritaarista hallintoaan vastaan, näin on tapahtunut myös USA:ssa, jossa suurten kaupunkien kaduilla osoitettiin eilen mieltä ICE:n väkivaltaista toimintaa ja Trumpin hallintoa vastaan.
Siitä olen HS:n pääkirjoituksen kanssa samaa mieltä, että USA:n äkkikäänteet ovat haastavia Suomelle. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa Suomi on sitonut turvallisuutensa USA:n kylkeen Nato-ratkaisulla, koska esimerkiksi pohjoismaista tai eurooppalaista vaihtoehtoa ei ollut tarjolla.
Trump alkoi puhua Grönlannista jo ensimmäisellä presidenttikaudellaan. Silloin puheita ei otettu vakavasti, mutta nyt otetaan. Venezuelan iskun jälkeen Grönlannissa, Tanskassa ja laajemmin Euroopassa on oltu erittäin huolissaan Trumpin päivittäisistä Grönlanti-puheista.
Kuten HS nostaa esiin, liittyy Grönlannin kohdalla yksi erityiskysymys jäänmurtajiin, joita Suomi on myymässä USA:lle. Ensimmäiset murtajat on luvattu toimittaa jo vuonna 2028, Trumpin presidenttikaudella.
Jäänmurtajakauppoja on hierottu pitkään, sillä arktisen alueen merkitys on kasvussa suurvaltojen kilpaillessa ilmastonmuutoksen takia sulavan jään alta paljastuvien luonnonvarojen ja kuljetusreittien hallinnasta.
Jäänmurtajia ei juurikaan tarvita Grönlannissa, mutta suomalaismurtajat ovat kuitenkin USA:n laajemman arktisen strategian ytimessä. USA:ssa asennettavien tykkialustojen kanssa murtajia voidaan käyttää myös sotalaivoina.
Jäänmurtajakauppa on nähty Suomelle tärkeänä. Näin on talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Outoa on kuitenkin se, että kaikkia jäänmurtajia ei valmisteta Suomessa, vaan Suomi myy osaamisensa ja teknologiansa USA:lle, jossa suurin osa jäänmurtajista on tarkoitus rakentaa.
Asiassa on myös varsin synkkä puoli: Kuten HS ennustaa, USA ei aio suunnata uusilla suomalaisilla jäänmurtajilla arktisille alueille turvaa tuomaan, vaan imperialistisessa valloitushengessä. Se asettaa Suomen hyvin kiusalliseen ja vaikeaan asemaan.