Usein kuulee, että työajan lyhentäminen ei ole realismia. Silti 78 % suomalaisista kannattaa sitä. Se ei ole marginaalinen mielipide, se on ylivoimainen enemmistö. Vain 13 % vastustaa.
Sen sijaan nykyisen oikeistohallituksen työelämälinjaukset käsikirjoittanut EK haluaa päinvastoin heikentää työelämää entisestään ja pidentää työaikaa.
Ylipäätään joillain on nykyään aivan liikaa töitä ja toisilla ei lainkaan. Työtä jakamalla voitaisiin lisätä toisten vapaa-aikaa läheistensä kanssa ja palautumista sekä toisille saada se kokonaan puuttuva työ ja toimeentulo.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kysyi tällä viikolla osuvasti: Missä ovat ne tulokset, joita työntekijöiden oikeuksien heikennyksillä piti syntyä? Missä on se kasvu, ne investoinnit, se kuluttajien luottamus? Työntekijöille on esitetty lasku, mutta luvattu hyöty on jäänyt tulematta.
Tuottavuus ei kasva työntekijöitä uuvuttamalla ja työelämän olosuhteita heikentämällä. Päinvastoin. Tuottavuus kasvaa työssä jaksamista, työhyvinvointia, työntekijöiden koulutusta ja myös vapaa-aikaa parantamalla.
Tämä ei ole ideologinen väite, se on kokemusperäinen tosiasia. Islannissa kokeiltiin lyhyempää työviikkoa vuosina 2015–2019 yli 2 500 työntekijällä julkisella sektorilla, päiväkodeissa, sairaaloissa ja poliisissa.
Tulos Islannissa oli, että tuottavuus pysyi ennallaan tai parani, stressi ja loppuunpalaminen vähenivät merkittävästi. Tänään 86 % Islannin työvoimasta työskentelee lyhyemmillä tunneilla tai on saanut oikeuden neuvotella niistä.
Isossa-Britanniassa vuoden 2022 suuressa kokeilussa 61 organisaatiosta valtaosa jatkoi lyhyempää työviikkoa vielä vuotta myöhemmin, ja vuoden 2025 uusimmassa kokeilussa 17 organisaatiota jatkoi mallia kokeilujakson päätyttyä.
Göteborgissa kokeiltiin kuusituntista työpäivää vanhushoivassa. Sairauspäivät vähenivät 10 prosenttia, henkilökunnan jaksaminen parani, asukkaat saivat parempaa hoivaa.
Saksassa puolestaan 45 yrityksen kokeilussa 2024 kolme neljästä yrityksestä harkitsi mallin tekemistä pysyväksi.
Työaikaa onkin lähdettävä lyhentämään kokeiluilla seuraavalla hallituskaudella, kuten SAK on ehdottanut. Eloranta muistutti, että jos teknologia lisää tehokkuutta ja tuottavuutta, sen hedelmien pitää näkyä myös ihmisten ajassa ja arjen hallinnassa, ei vain yritysten tuloksessa.
Työaikaa voi lyhentää monella tavalla. Teollisuudessa on testattu erilaisia malleja, hoiva-alalla erilaisia. Jossain se on ollut kuuden tunnin työpäivä, jossain nelipäiväinen työviikko, jossain lomapäivien lisääminen vuositasolla. Yksi malli ei sovi kaikille aloille, mutta se ei ole syy olla kokeilematta. Se on syy kokeilla rohkeasti ja monipuolisesti.
Aina kun työelämää on parannettu, on sanottu, että ei ole oikea hetki, ei ole varaa, ja että järjestelmä ei kestä. Niin sanottiin silloinkin, kun siirryttiin kahdeksan tunnin työpäivään vuonna 1917. Ja silti juuri niistä uudistuksista tuli myöhemmin itsestäänselvyyksiä