Suomen työttömyysaste nousi marraskuussa EU:n korkeimmaksi, ja ohitti Espanjan, kertoo Eurostat. Suomen kausitasoitettu työttömyysaste oli 10,6 prosenttia.
Kuntien työllisyyspalveluissa oli 2025 marraskuun lopussa yhteensä 318 700 työtöntä työnhakijaa.
Syksyllä jäi yllättävän vähälle mediahuomiolle, että Suomi joutui talouden ”tarkkailuluokan” lisäksi myös EU:n sosiaalisen kehityksen erityistarkkailuun.
Jäsenmaa joutuu sosiaalisen kehityksen erityistarkkailuun, jos se täyttää 19 riskikriteeristä vähintään kuusi.
Suomi täytti kriteereistä 5, mutta koska työttömyysastetta koskeva indikaattori oli heikentynyt jo kolmena vuotena peräkkäin, se laskettiin kahdesti.
Orpo ja Purra ovat tunnetusti epäonnistuneet kaikissa taloutta koskevissa tavoitteissaan: velkaantuminen on ennätyksellistä ja julkisen talouden alijäämä vain pahenee.
Komission raportista käy ilmi, että Suomi on vajonnut EU:n keskiarvon alle niin nuorisotyöttömyyden, kokonaistyöllisyyden, kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen, työttömyysprosentin kuin 18–24 vuotiaiden koulutuksen kesken jättävien nuorten osuudessa.
Oikeistohallitus ei ole onnistunut taittamaan velkaantumista, mutta se on onnistunut lisäämään työttömyyttä, eriarvoisuutta ja sosiaalisia ongelmia.
Tämä hallituskausi on alleviivannut rajuihin menoleikkauksiin pohjautuvan talouspolitiikan ongelmat. Kun kasvu ja työllisyys on heikkoa, johtaa ihmisten ostovoiman heikentäminen leikkauspolitiikalla ja arvonlisäveron korotuksella talouden ongelmien sekä sosiaalisten ongelmin syventymiseen.
Komission raportti kertoo karua kieltä siitä millaiseen suuntaan suomalainen yhteiskunta on matkalla.
Suunnanmuutos on välttämätön.