Suomen toinen aste on revennyt kahtia. Amislaisen äitinä olen todistanut, kuinka nuori pääsee kotiin jo lounasaikaan samalla, kun lukiolaiset saavat täyden koulupäivän.
Lopputulema on, että ammatillisella väylällä opiskelevan nuoren jatko-opintovalmiudet voivat jäädä vajaiksi, koska kaikki nuoret eivät ole itseohjautuvia.
Sipilän hallituksen osaamisperusteinen reformi on tarkoittanut pahimmillaan heitteillejättöä: aikuisten osaaminen tunnistettiin paremmin, mutta työpaikkojen on oletettu hoitavan oppivelvollisuusikäisten nuorten opetuksen ja kasvun tuen.
Pienenevät ikäluokat tulevat lisäämään koulutuksellista eriarvoisuutta entisestään, ellemme puutu kehitykseen nyt.
Olen julkaissut mallin, jossa esitän ammatillisen koulutuksen korjaussarjan askeleet ensi hallituskaudelle sekä Oppivelvollisuus 2.0 -tulevaisuusvision yhtenäisemmästä toisesta asteesta.
Perehdyin mallia varten kuukausien ajan toisen asteen kysymyksiin. Kiitos kaikille asiantuntijoille, tutkijoille ja puoluetovereille, jotka jaoitte valtavaa osaamistanne ja aikaanne vastatessanne kysymyksiini.
Suomessa on käytävä julkinen keskustelu siitä, mihin suuntaan Suomen toinen aste on menossa. Ikäluokat pienenevät ja kouluverkkoa uhkaa juustohöyläleikkaukset, ellei muutosta pohdita hallitusti ja eri alueille sopivaksi.
Myös oppilaitoksissa on herätty muutostarpeisiin. Esimerkiksi KEUDA on ilmoittanut siirtyvänsä nuorten koulutuksessa kokonaisiin koulupäiviin. Juuri tätä suuntaa tarvitaan: oppivelvollisille nuorille on taattava opetusta, ohjausta ja aikuisen tukea koko koulupäivän ajan.
Oppivelvollisten yhdenvertaisuus on taattava – kaikkialla Suomessa.
Lue Toinen aste murroksessa – Ammatillisen koulutuksen välttämätön korjaussarja ja yhtenäisemmän toisen asteen koulutuksen Oppivelvollisuus 2.0 visio 2030-luvulle paperini toisen asteen ongelmien ratkaisemiseksi.