Ehdolla Vasemmiston puoluevaltuuston johtoon

Vasemmistoliiton puoluekokous pidetään 18.-20.6.2010 Jyväskylässä. Olen Uudenmaan Vasemmistoliiton piirikokouksen päätöksellä ehdolla puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Uudenmaan piiri katsoi kevätkokouksessaan, että sille suurimpana eduskuntavaalipiirinä olisi eduksi saada lisänäkyvyyttä puolueen johtopaikoilla.

Taustani kansalaisaktivistina ja ay-liikkeessä

Taustaltani olen pitkän linjan kansalaisaktivisti, ay-aktiivi, akateeminen pätkätyöläinen ja myös pienen pojan äiti. Vasemmistoliitossa toimin valtakunnallisesti perhepoliittisessa työryhmässä ja paikallisesti Keravan Vasemmistoliitossa.

Aloitin järjestötoiminnan 8-vuotiaana liittymällä pioneereihin ja toimin teini-ikäisenä pioneeriohjaajana. Sittemmin olen toiminut mm. nuorisoliitossa, rauhanjärjestöissä, Maan Ystävissä, Sosialistiliitossa, Attacissa, opiskelijajärjestöissä, ammattiliitossani JHL:ssä paikallisesti ja myös edustajiston tasolla, sekä lisäksi monissa ruohonjuuritason verkostoissa ja kampanjoissa. Minulle sopii yhtä hyvin puheen pitäminen valtuustosalissa kuin megafonin kanssa mielenosoituksessa.

Minut valittiin ensi yrittämällä Keravan kaupunginvaltuutetuksi syksyn 2008 kunnallisvaaleissa. Toimin myös Keravalla kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenenä sekä varajäsenenä kaupunginhallituksessa. Asiantuntemusta minulla on koulutuspolitiikan lisäksi työelämän kysymyksistä, tasa-arvoasioista sekä sosiaalipolitiikasta. Tällä hetkellä toimin työpaikallani työsuojeluasiamiehenä ja tasa-arvoryhmän jäsenenä.

Olin aktiivisesti rakentamassa Arhinmäen Paavon eduskuntavaalikampanjaa keväällä 2007 ja vastasin siihen liittyvän lähiötelttakiertueen järjestelyistä. Haluan rakentaa uutta aktiivisempaa, äänekkäämpää ja pirteämpää vasemmistoa antaen siihen oman aktiivisen panokseni, siksi olen suostunut ehdolle sekä eduskuntavaaleihin Uudenmaan vaalipiiriin että myös Vasemmistoliiton puoluevaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi.

Politiikka ihmisten ulottuville

Mielestäni politiikka tulee palauttaa takaisin ihmisten ulottuville. Politiikka ei ole vain sitä, mitä tapahtuu vaaleissa, vaan se on myös toimintaa jatkuvasti arjessa työpaikoilla, toriteltoilla tai vaikkapa koulun vanhempainilloissa ja urheiluseuroissa.

Päättäjien on otettava nykyistä enemmän vastuuta päätöksistään, ja uskallettava ajatella itse. Virkamiesvalmistelun lisäksi tarvitaan poliittista keskustelua, jossa otetaan kantaa ja uskalletaan olla tarvittaessa reilusti eri mieltä sekä perustellaan hyvin oma vaihtoehto.

Oma kokemukseni on, että ainoan vaihtoehdon rohkea kyseenalaistaminen ja muiden vaihtoehtojen esittäminen perustellen esimerkiksi lautakuntatyöskentelyssä tarjoaa mahdollisuuden herätellä muitakin päättäjiä siihen, keitä varten me todellisuudessa kokouksissa käymme: virkamiesten vai kuntalaisten asialla.

Toimintatapojen luovuus

Vasemmisto voi mielestäni tarjota hienon kanavan erilaisille kansalaisliikkeille nostaa äänensä myös valtuustojen ja eduskunnan puheareenoille. Vasemmisto ilman muuta kuuluu mukaan niin sosiaaliseen mediaan kuin erilaisiin kansalaisaktivistien tempauksiin.

Vasemmiston tulee mielestäni olla mukana siellä, missä puolustetaan kirjastoja ja kouluja tai parannetaan työntekijöiden oikeuksia, olipa toimintamuodossa kyse kokouksesta, lakosta, mielenosoituksesta, facebook-ryhmästä tai rakennuksen valtauksesta. Vasemmisto marssii mukana, kun puolustetaan maastakarkoitusuhan alla olevia mummoja tai vastustetaan uusia ydinvoimaloita tai terveyskeskuksen yksityistämistä.

Tutkimusten mukaan suurin osa alle 30-vuotiaista suomalaisista lukee uutiset ja hakee tietoa ensisijaisesti netin kautta, ja näin ollen vasemmisto tavoittaa heidät olemalla mukana aktiivisesti siellä missä tulevaisuuden kannattajat ja äänestäjät ovat. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden nostaa esille vaihtoehtoisia ideoita ja näin antaa vasemmistolle erinomaisen kanavan ohittaa valtamedian yksipuolisen markkinaideologian.

Uusi Vasemmisto

Olen erittäin tyytyväinen siitä, että Vasemmistoliitto on ottanut uuden puheenjohtajansa Paavo Arhinmäen myötä monia askelia hyvään suuntaan ja tehnyt rohkeita yhteiskunnallisia aloitteita. Erinomaisia linjauksia ovat mielestäni olleet esimerkiksi selkeä kannanotto Afganistanin sotaa vastaan, minimipalkka-ehdotus, aloite työn jakamisesta ja esitys oppivelvollisuuden pidentämisestä 12 vuoteen. Näiden takana voi ilolla olla.

Vasemmistoliiton tavoiteohjelmaluonnoksen käsittely avoimissa keskustelutilaisuuksissa sekä nettifoorumeilla on ollut hauska, toimiva ja osallistava prosessi. Olemme tavoittaneet paljon uusia ihmisiä ja aktivoineet kenttää ideoimaan syvällisemmin vasemmistolaisia tavoitteita, eikä vain yksittäisiä päivänpoliittisia kysymyksiä.

Haluan rakentaa uutta pirteämpää, aktiivisempaa ja keskustelevampaa Vasemmistoliittoa, jonka jatkuva toimintatapa on antaa mahdollisuus koko jäsenistölle ja laajemmillekin kansalaisten joukoille osallistua poliittisen linjan rakentamiseen. Tärkeää olisi luoda erilaisia kanavia, jotka mahdollistavat koko jäsenistön toiminnan käytännössä erilaisissa kampanjoissa ja projekteissa aktiivisesti myös vaalien välillä. Meillä ei pitäisi olla vain yhtä toimintatapaa, vaan toimintatapojen luovuus.

Vasemmisto ymmärsi jo 1900-luvun alussa keitä se haluaa puolustaa nostaessaan kapinalipun yleisen äänioikeuden, torppareiden vapauttamisen ja teollisuustyöväestön järjestäytymisoikeuden puolesta. Pidän tärkeänä, että Vasemmistoliitto käynnistäisi keskustelun siitä, ketkä kuuluvat 2000-luvun työväenluokkaan ja niihin sorrettuihin, joita haluamme tänä päivänä puolustaa.

Selvää on, että globalisaation aikakaudella vasemmiston tulee löytää kansainväliset juurensa uudelleen. Vasemmiston on oltava jyrkästi rasismia vastaan, puolustaa maahanmuuttajien oikeutta ihmisarvoiseen elämään ja tarjota myös heille kanava yhteiskunnalliseen toimintaan.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.