Ei kotihoidontuen leikkaukselle – kyllä työn ja perheen yhteensovittamiselle

Vasemmistoliiton perhepoliittinen työryhmä linjasi tammikuussa 2011 eduskuntavaalien alla, että haluamme helpommin saavutettavia palveluja lapsiperheille: ”Lapset eivät voi odottaa parempia aikoja, lasten oikeuksista on pidettävä huolta nyt. Vasemmiston mielestä perheillä on oltava aito valinnan mahdollisuus valita lapsen hoitomuodoksi päivähoito tai kotihoito riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta.” Tämä linjaus on edelleen voimassaoleva perhepoliittisen työryhmän kanta.

Leikkaus lisäisi lapsiperheköyhyyttä

Helsingin Sanomat kirjoitti 2.3.2012, että hallitus harkitsisi kotihoidontuen lyhentämistä. Nykyisellään kotihoidontukea voi saada siihen asti, kun lapsi täyttää kolme. Jatkossa tuki voisi HS:n mukaan loppua lapsen täyttäessä kaksi. Muutosta perustellaan HS:n jutussa sekä säästöillä valtiontaloudelle että naisten patistamiselle nopeammin töihin tienaamaan veroeuroja. Keskusta on tehnyt asiasta eduskunnassa välikysymyksen, vaikka mitään hallituksen tai sosiaali- ja terveysministeriön ehdotusta kotihoidontuen lyhentämisestä ei ole esitelty.

Muutoksia perhe-etuuksiin ei voi tehdä äkkinäisesti, sillä nykyiset perheiden konkreettiset lastenhoitoratkaisut on suunniteltu tiedossa olevien järjestelmien varaan. Vasemmiston ei ole tarkoitus saattaa lapsiperheitä leikkauksilla vaikeuksiin tai köyhdyttää pienituloisten taloutta entuudestaan. Päinvastoin.

Kotihoidontuki osalle ainoa vaihtoehto

”Äidit töihin ja veroja maksamaan” -argumentti ei toimi kotihoidontuen lyhentämisen perusteena, koska läheskään kaikilla 2-vuotiasta kotihoidontuella hoitavilla ei ole työpaikkaa jonne palata. Osa kotihoidontuella olevista siirtyisi työpaikan puuttuessa työttömiksi työnhakijoiksi, jolloin perheiden toimeentulon ongelmaksi nousee, että osalla ei puolison tulojen takia ole oikeutta työmarkkinatukeen, eikä kaikilla ole puuttuvan työhistorian takia mahdollisuutta päästä ansiosidonnaisellekaan.

Vasemmistonaisten puhenaisen Saila Ruuthin Kansan Uutisille 15.3.2012 esittämän arvion mukaan suuri osa nostaa kotihoidontukea, koska ei ole vaihtoehtoa, kun mistään muualta ei tule rahaa. Kotihoidontukea käytetään Ruuthin mukaan koulutustaustasta riippumatta eniten siksi, että ei ole töitä, mihin mennä: ”Näistä kotihoidontukilaisista suuri osa olisi mieluusti työmarkkinoiden käytettävissä eli työmarkkinatuella, jos puolison tulot eivät leikkaisi työmarkkinatukea nollille.”

Vasemmiston näkökulmasta kotihoidontuen lyhentämisellä olisi kyseenalaisia seurauksia. Pienituloisten perheiden niukka taloudellinen valinnanvapaus hoitomuotojen välillä kaventuisi entuudestaan, jolloin pikkulasten kotihoito jäisi yksinomaan varakkaimpien mahdollisuudeksi. Toisaalta mahdollinen kotihoidontuen rajaaminen todennäköisesti lisäisi lapsiperheköyhyyttä.

Perhevapaiden 6+6+6-malli ja korkeampi perusturva

Vasemmistolaisesta näkökulmasta ei voi kannattaa pelkkää kotihoidontuen lyhentämistä, vaikka näkisi tarpeelliseksi uudistaa perhevapaita. Siksi perhepoliittinen ryhmä on linjannut kannattavansa perusteellista vanhempainvapaiden uudistusta. Haluamme pidentää perhevapaiden kestoa ja lisätä isien osuutta lastenhoitoon.

Nykyinen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa on yhdistettävä uudeksi 18 kuukauden vanhempainvapaaksi 6+6+6 –perhevapaamallia joustavasti soveltaen. Kummallekin vanhemmalle korvamerkittäisiin omat kuusi kuukautta vanhempainvapaata ja yksi kuuden kuukauden jakso olisi yhteisesti päätettävissä. Jaksot on oltava mahdollista pitää myös lyhyemmissä pätkissä, tai osittain yhtä aikaa vastasyntyneen lapsen hoidossa. Yksinhuoltaja voisi käyttää koko vapaan itse. Malli helpottaisi arkea mahdollistaen lapsen hoidon kotona puolitoistavuotiaaksi, kuten useimmat vanhemmat 2010 perhebarometrin mukaan haluaisivat.

Perhepoliittisen ryhmän mielestä perusturvaa on yhtenäistettävä ja korotettava 750 euroon. Yhtenäistetty perusturva vähentäisi köyhyyttä ja lopettaisi ihmisten juoksuttamisen sosiaalitoimiston ja Kelan välillä. Perusturvan yhtenäistäminen olisi ensimmäinen askel kohti perustuloa. Yhtenäistetyn perusturvan piiriin kuuluisivat mm. sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä nykyinen kotihoidontuki.

Kuntiin jättilasku uusista päiväkodeista?

Kotihoidontukea ei ole järkevää leikata myöskään valtiontalouden säästöjen nimissä, koska se aiheuttaisi kuntiin merkittävät päivähoitomenojen lisäykset ja pahentaisi entuudestaan tiukoilla olevien kuntien talousvaikeuksia. Jos päivähoitoon siirtyisi kotihoidontuen leikkauksen myötä mahdollisesti 10000 – 20000 pikkulasta lisää, tarkoittaisi se kunnille päiväkoti-investointeja karkeasti laskien vähintään 100 – 200 kpl (hinta noin 2 miljoonaa per uusi päiväkoti) sekä lisäksi henkilöstörekrytointeja vähintään 2500 – 5000 uutta lastenhoitajaa, kun mitoitus on alle 3-vuotiaille päivähoitoasetuksessa 1 hoitaja per 4 lasta. Päivähoitoa tarvitsevien lasten määrän äkillinen nousu näkyisi väistämättä lapsiryhmien koossa ja vaikuttaisi kielteisesti päivähoidon laatuun.

Päivähoitoon lisää laatua ja joustoa

Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan perheiden hyvinvoinnin lisäämistä sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistä. Ohjelmaan on kirjattu myös päivähoidon säilyttäminen subjektiivisena oikeutena ja tavoite kehittää päivähoitojärjestelmää niin, että perheillä on enemmän mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. Toivottavasti näistä pidetään tiukasti kiinni myös hallituksen kehysriihessä maaliskuun lopussa. Lapsiperheiden palveluista tai toimeentulosta leikkaaminen olisi erittäin lyhytnäköistä politiikkaa.

Väestöliiton, Vanhempainliiton ja MLL:n 7.3.2012 kannanotossa todetaan, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen tulee taata kaikille lapsille asuinpaikasta ja perhetilanteesta riippumatta. Varhaiskasvatuspalveluja tulee kehittää monimuotoisemmiksi lisäämällä osa-aikaisen hoidon mahdollisuuksia, kehittämällä perhepäivähoitoa sekä avointa varhaiskasvatustoimintaa. Perhepoliittisissa päätöksissä on noudatettava YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jonka mukaan kaikissa lasta koskevissa päätöksissä on otettava huomioon lapsen etu. Taloudellisesta tilanteesta riippumatta yhteiskunnallisten tavoitteiden kärjessä tulee olla kaikkien lasten hyvinvoinnin ja terveen kasvun turvaaminen. Näistä voi olla mainittujen järjestöjen kanssa täysin samaa mieltä.

Jos siis halutaan, että pikkulapsiperheiden vanhemmat ovat nykyistä enemmän työelämän käytettävissä, todellinen vaihtoehto on lisätä perheiden valinnan mahdollisuuksia, ei supistaa niitä. Tarvitaan joustavampaa työelämää ja monipuolisempia laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja sekä turvattua toimeentuloa.

 

Pia Lohikoski

Vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän pj

Jaa:

One Response to “Ei kotihoidontuen leikkaukselle – kyllä työn ja perheen yhteensovittamiselle

  • Pia, jos suinkin aikasi riittää, tutustu ihmeessä blogiini rustattuihin omakohtaisiin kokemuksiin lapsiperheiden tuista (vaikka lapsi on vasta puolivuotias, on jo ehditty isän kanssa kirota kovaäänisesti). Yllä siis linkki blogiini.

    HS:n mukaan kotihoidon tuen leikkauksesta koituva säästö olisi n. 30-40 miljoonaa vuodessa, siis karkkirahoja, jotka kääntyisivät kunnille toteutettaviksi päivähoitopaikoiksi. Varsinkin haja-asutuskunnissa tilanne on mahdoton yhtälö. Näkisin sen sijaan mielelläni vasemmiston tekemässä linjauksen, että pienimmät lapset voitaisiin hoitaa kodin ulkopuolella ensisijaisesti kodinomaisissa olosuhteissa, mikäli vanhempien valinta on lähteä työelämään vanhempainvapaan päätyttyä. Perhepäivähoitajien määrä ei kuitenkaan vastaa kysyntää. Jotain kannustinta sinnekin suuntaan, niin lisäämme vanhempien valinnanvapautta. Perhepäivähoitajan osa-aikaisuus myös kunniaan!

    Guzenina-Richardson jo ehti painaa villaisella huhupuheeksi tämän leikkaussuunnitelman. Nähtävästi meteliä saatiin jo kansalaisina aikaan 🙂 Odotellaanpa mitä lähipäivinä tuleman pitää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.