Keravan valtuustossa kuulee, että kuntaverot ovat joidenkin mielestä liian korkeat ja naapurikuntien kanssa pitäisi kilpailla ”hyvistä veronmaksajista”. Kuitenkin gallupit kertovat, että kansalaiset mieluummin nostaisivat veroja, kuin leikkaisivat yhteisiä julkisia palveluita.
Mielestäni kaikki keravalaiset veronmaksajat ovat saman arvoisia, olivatpa suuri- tai pienituloisia. Ainakaan tavalliset keski- tai pienituloiset veronmaksajat eivät nosta liksaansa pääomatuloina, joiden kautta osa suurituloisimmista kuntalaisista kiertää kuntaverojen maksun osin tai jopa kokonaan.
Todellinen kuntavero vs. nimellinen kuntavero
Tällä valtuustokaudella Kerava nosti veroäyriään hiukan. Samaan aikaan valtion päätöksillä on myös nostettu kunnallisverotuksesta saatavia verovähennyksiä, jotka ovat käytännössä jopa laskeneet kuntalaisen maksamaa todellista kunnallisveroa.
Moni luulee maksavansa kunnallisveroa virallisen nimellisen kuntaveroprosentin mukaan. Yllättävän moni Keravan valtuutettukaan ei käytyjen keskusteluiden perusteella näytä tietävän, että näin ei ole. Vaikka nimellinen veroäyri on noussut, on siis todellinen maksettu kuntavero on useimmilla laskenut (Lähde: Kuntaliitto).
Suomen hallitus nosti vuoden 2012 alusta perusvähennystä ja työtulovähennystä ja laski siten etenkin pienituloisten kunnallisveroa. Ensi vuonna 2013 vähennyksiä nostetaan jälleen. Valtio korvaa vähennykset kunnille, joten mikäli kunnat nostaisivat veroprosenttia, jäisi niille aiempaa enemmän rahaa palveluihin.
Peruspalvelut vihdoin kuntoon
Kunnan peruspalvelut, kuten neuvola, päivähoito, koulu ja oppilashuolto tukevat lasten ja nuorten kasvua ja vähentävät syrjäytymisen riskiä. Lamavuosien säästöt 1990-luvulla vähensivät lasten ja lapsiperheiden peruspalveluita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n selvityksen mukaan palveluiden vähentäminen näkyy lasten ja nuorten lisääntyneenä pahoinvointina sekä pahoinvointia korjaavien palveluiden kasvaneina kalliina lisäkustannuksina.
Vasemmiston mielestä Keravan peruspalvelut on saatettava sellaiseen kuntoon, että ongelmiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa ja eniten apua tarvitsevat lapset ja perheet pystytään tunnistamaan ja ohjaamaan oikean tuen piiriin.
Kouluja, päiväkoteja, vuokra-asuntoja
Keravalla on Suomen suurimmat luokkakoot, joiden pienentäminen vaatii lisää opettajia ja lisää koulutiloja. Kanniston koulun lakkauttaminen oli kuluneen kauden suurimpia virheitä. Tarvitsemme pikaisesti Kurkelan koulun laajennuksen kolmanneksi yläkouluksi. Keravan on myös päivähoitoikäisten lasten kasvavan määrän takia rakennettava lähivuosina yksi uusi päiväkoti per vuosi.
Tarvitaan myös lisää vuokra-asuntoja ja opiskelija-asuntoja, jotta nuorten keravalaisten ei tarvitsisi jatkuvasti muuttaa muualle asunnon perässä. Vuokra-asuntoja tarvitsevat kipeästi myös Keravalle työn perässä muualta muuttavat.
Kerava on tutkitusti elinvoimainen
Kerava on tuoreen Kunnallisalan Kehittämissäätiön selvityksen mukaan Suomen elinvoimaisimpia kuntia. Kerava sijoittui vuonna 2010 tilastossa sijalle viisi ja ennusteen mukaan myös vuonna 2030 sijalle kuusi. Meillä on siis varaa hyvinvointiin ja pitää huolta jatkossakin kaikista keravalaisista.
(kirjoitus julkaistu 24.10. Keski-Uusimaan Vaalikynäpalstalla, tosin toimituksen lyhentämänä)