Suomen pitäisi pyrkiä maailman lapsimyönteisimmäksi yhteiskunnaksi. Tämä voisi olla koko eduskunnan yhteinen tavoite.
Valtaosa suomalaislapsista ja perheistä voikin hyvin. Siitä huolimatta Suomessa elää noin 120 000 lasta köyhissä perheissä.
Jatkuva taloudellinen epävarmuus on yksi keskeisistä syistä sille, että osa nuorista ei perusta perheitä tai ylipäänsä uskalla suunnitella omaa tulevaisuuttaan.
Syyt lapsettomuuteen tai lapsiluvun jäämiseen toivotusta liittyvät usein pätkä- ja silpputöihin sekä epävarmoihin talousnäkymiin.
Työ ei yksin riitä, vaan työllä on myös tultava toimeen. Tähän kytkeytyy myös vastentahtoisen osa-aikatyötä lisääntyminen tällä vuosikymmenellä.
Työelämän epävarmuuteen puuttumisen lisäksi kohtuuhintaisen asumisen edistäminen on myös perhe- ja lapsiystävällisyyden kannalta olennaista.
Erityisesti kasvukeskuksissa asumisen hinta on ryöstäytynyt käsistä. Pääkaupunkiseudulla asuminen vie monelta palkansaajalta yli puolet käytettävissä olevista tuloista.
Hyvä asuntopolitiikka, jossa rakennettaisiin kysyntään nähden riittävästi kohtuuhintaisia ARA-asuntoja, olisi myös hyvää perhepolitiikkaa.
Nykyinen hallitus haluaa pistää stopin kehityssuunnalle, jossa köyhyys lapsiperheissä kärjistyy ja kasaa ongelmia. Tiedämme, että jo pienet lapset kokevat stressiä perheensä toimeentulosta.
Lapsiperheköyhyyteen ja ylisukupolviseen huono-osaisuuteen puuttuminen ovat avainasemassa yhteiskunnan lapsiystävällisyyden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannalta.
Esim. yksinhuoltajuus kasvattavaa köyhyysriskiä.
Tänä syksynä tulleet hallituksen esitykset eri Kelan vähimmäisetuuksien korottamisesta ovat askelia oikeaan suuntaan.
Meidän on kaikin keinoin puututtava niihin moniin syihin, joita lapsiperheköyhyyden taustalta löytyy.
Hallitus on tekemässä suurimman koulutuspoliittisen uudistuksen vuosikymmeniin, kun oppivelvollisuusikä nostetaan 18 ikävuoteen.
Oppivelvollisuusiän nostaminen merkitsee myös toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuutta, millä on valtava merkitys erityisesti pienituloisille perheille.
Tässä näkyy konkreettisesti se, miten eri tavalla koulutuspolitiikkaa tehdään vasemmistolaisen ja oikeistolaisen opetusministerin johdolla.
Pia Lohikoski
Kansanedustaja