Loppu pätkätöille ja kuntien henkilöstövähennyksille

Neljännes työvoimaan kuuluvista nuorista on ilman työtä. Uudellamaalla avoimia työpaikkoja oli syyskuussa tarjolla 11 000 ja näistä reilusti yli puolet oli määräaikaisia ja osa-aikaisia. Määräaikaisten ja osa-aikaisten töiden lisäksi työtä teetetään mitä epämääräisimmissä toimeksiantosuhteissa, joiden takia työntekijä tippuu usein sosiaaliturvaverkkojen ulkopuolelle.

Pätkätyömarkkinoiden armoilla elävät nuoret aikuiset pohtivat saavatko he koskaan haaveilemaansa vakituista työtä. Entä kuinka rahat riittävät pääkaupunkiseudun korkeisiin elinkustannuksiin, omaan asuntoon tai perheen perustamiseen?

Perusteettomat pätkä- ja vuokratyöt on lopetettava lakia ja valvontaa tiukentamalla. Lisäksi työttömyys- ja eläketurvan piiriin pääsemistä on helpotettava siten, etteivät erilaiset itsensä työllistäjät jää ilman turvaa ja takeita toimeentulosta.

Ketjutettuja määräaikaisia työsuhteita on erityisen paljon juuri julkisella sektorilla. Julkinen sektori työnantajana ei voi toimia tehokkaasti, kun sen täytyy koko ajan pyörittää määräaikaisten työsuhteiden karusellia ja perehdyttää uusia ihmisiä tehtäviin, joista edellinen palautettiin työttömyyskortistoon tai kierrätettiin eteenpäin toisiin tehtäviin. Julkisen sektorin tehokkuutta ja palveluiden laatua parannettaisiin siten, että pysyviä töitä ei enää pätkittäisi ja tarpeellinen sijaistyövoima olisi vakituisessa työsuhteessa.

Uudenmaan kuntien henkilöstöpolitiikka

Uudenmaan kuntien on lopetettava henkilökunnan vähennysohjelmat, jotka eivät perustu todelliseen palveluiden tarpeen vähenemiseen, vaan pelkästään rahan ehdoilla toteutettavaan henkilöstön ulossaneeraamiseen. Huonosta säästöpolitiikasta löytyy esimerkkejä Keravan henkilöstön vähennysohjelmasta tai Porvoon irtisanomisista. Ei ole mitään järkeä yhtä aikaa esimerkiksi lapsimäärän kasvun johtaessa päivähoidon tarpeen kasvuun olla vähentämässä henkilökuntaa.

Henkilöstövähennysten sijaan kuntien on ryhdyttävä parantamaan kuntalaisten palveluiden saatavuutta niin lasten päivähoidossa, terveyskeskuksissa kuin vanhuspalveluissa, jotka kaikki todellisuudessa kärsivät jo entuudestaan henkilöstövajauksesta.

Hyvinvointipalveluista pääasiallisesti vastuullisen kuntasektorinkin suhteellinen koko on pysynyt yli 20 vuoden ajan ennallaan, vaikka hoiva- ja hoitopalvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti väestön ikääntyessä. Viime vuonna kunnat säästivät yli 400 miljoonaa euroa henkilöstömenoistaan jättämällä tehtäviä täyttämättä tai lisäämällä muun muassa palkattomien vapaiden käyttöä. Jäljet näkyvät työntekijöiden jatkuvana ylikuormituksena.

Pia Lohikoski, Uudenmaan Vasemmistoliiton piirikokouksessa Keravalla 27.11.2010

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.