Pienten lasten äidit syrjäytetään päätöksenteosta

ienten lasten äidit syrjäytetään päätöksenteosta, kirjoittaa Pia Lohikoski VasemmistoliittoVasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Pia Lohikoski on huolissaan ruuhkavuosia elävien pienten lasten äitien jättäytymisestä kuntapolitiikan ulkopuolelle. Eri puolilta Suomea ja eri puolueista on kantautunut hälyttäviä viestejä siitä, että pienten lasten äitejä on aiempaa vaikeampaa saada ehdolle kuntavaaleihin.

–  Yhteiskunnassamme, työelämässä ja kuntapolitiikassa on jotain pahasti pielessä, jos kuntapalveluita erittäin paljon käyttävä ryhmä, pienten lasten äidit syrjäytetään päätöksenteon ulkopuolelle. Itselleni juuri lapsiperheiden palvelut olivat aikoinaan se syy, miksi lähdin mukaan kuntapäättäjäksi, Lohikoski kertoo.

– Työnantajien suuntaan voi heittää kysymyksen, eikö sen pitäisi olla ylpeyden aihe ja vahvuus, jos työntekijä lähtee ehdokkaaksi kuntavaaleihin? On todella ikävää, että monet ehdokkuudesta kieltäytyneet ovat kertoneet syyksi sen, että työnantajat suhtautuvat nihkeästi ajatukseen työntekijästä, joka osallistuisi kunnalliseen päätöksentekoon.

– Tässä myös ammattiyhdistysliikkeellä olisi peiliin katsomisen paikka, sillä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen edistämisen uudet avaukset ovat viime vuosina lähes kadonneet julkisesta keskustelusta.

– Olen kuullut paljon kommentteja, että kaikki puolueet kärsivät samasta ongelmasta. Pienten lasten äidit kieltäytyvät ehdokkuudesta, vaikka juuri heitä tarvittaisiin valtuustosaleihin puolustamaan lapsiperheiden palveluita. On toki yhtä tärkeää, että päättäjien joukossa on myös pienten lasten isiä, mutta naisiakaan ei saa jättää syrjään päätöksenteosta.

– Tottakai myös lapsettomat tai jo isovanhempien ikään ehtineet ovat päteviä puolustamaan lapsiperheiden palveluita, mutta on demokratian toteutumisen kannalta erittäin huolestuttavaa, että monissa kunnissa näyttää ehdokasjoukon koostumus kapeutuvan erityisesti kolmi-nelikymppisten naisten kohdalla.

– Kuntavaalit ovat lapsivaalit. Kunnissa päätetään varhaiskasvatuksesta, kouluista, harrastusmahdollisuuksista, perheiden tukipalveluista, neuvoloista, puheterapiasta, leikkipuistoista, nuorisotiloista, kirjastoista, uimahalleista, lähimetsistä, pyöräteistä ja kohtuuhintaisista kodeista. Siksi olisi tärkeää, että ehdokasjoukossa puolueisiin katsomatta olisi kattavasti ihmisiä, joiden omaa elämää nämä päätökset koskettavat, Lohikoski muistuttaa.

– Valitettavan harva tietää, että kuntalain mukaan kunnat maksavat luottamushenkilöille korvausta lastenhoidon kustannuksista kokousten ajalta, jotta myös lapsiperheellisten on mahdollista osallistua kunnan asioiden hoitoon.

– Kokousten ajalta maksetaan korvausta myös ansionmenetyksestä, jos kokouksiin osallistuminen edellyttää palkattoman vapaan ottamista työpaikalta. Kuntalaki myös takaa luottamushenkilölle oikeuden osallistua kokouksiin. Näistä asioista olisi suotavaa tiedottaa paljon nykyistä paremmin, koska kuntademokratia perustuu tavallisten kuntalaisten osallistumiseen.

– Ehdokkuus ja päätöksentekoon osallistuminen on jokaisen kuntalaisen oikeus, ja todellakin myös perheellisten työikäisten naisten oikeus. Ei jätetä kuntien päätöksentekoa vain ammattipoliitikkojen ja työelämästä jo poisjääneiden ikäluokkien varaan.

– Vetoan kaikkiin puolueisiin, että aktiivisilla toimilla turvataan myös pienten lasten äitien osallistumismahdollisuudet päätöksentekoon. Tarvitaan yhteiskunnallisen ilmapiirin muutos ja kaikkien puolueiden yhteinen tahtotila siihen, että mitään ikäluokkia, ei edes ruuhkavuosia eläviä, ei syrjäytetä päätöksenteon ulkopuolelle, Lohikoski vaatii.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.