Oikeistohallituksen holtiton leikkauspolitiikka uhkaa kuntien edellytyksiä järjestää peruspalveluita.
Orpo ja Purra päättivät kevään kehysriihessä pienentää kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia pysyvästi 75 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitus vähentää valtionosuuksia indeksijarrulla, jonka vaikutus on ensi vuonna jo noin 32 miljoonaa euroa. Valtionosuusleikkausten yhteissumma nousee hallituskaudella noin 200 miljoonaan euroon.
Kuntien velvoitteita on laajennettu tällä hallituskaudella ilman, että lisääntyneisiin velvoitteisiin olisi osoitettu resurssit.
Kun esimerkiksi työllisyyspalvelut siirrettiin kuntien tehtäviksi, tärkeänä alunperin pidettiin lupausta, että myös rahat siirtyvät. Mutta hallitus leikkasikin luvattuja rahoja ja nyt kunnat ovat ongelmissa, kun työttömyys kasvaa, eikä asianmukaisia resursseja työttömyyden hoitoon annettukaan.
Valtionosuusleikkaukset, valtionosuuksien indeksijarru ja esimerkiksi kotoutumiskorvausten heikennykset muodostavat kokonaisuuden, joka iskee suoraan sivistyspalveluihin.
Kuntien budjeteista yli 60 % kohdistuu koulutukseen. Hallitus laittaa kuntapäättäjät erittäin vaikeaan asemaan ja tekemään oman likaisen leikkaustyönsä.
Valtaosa kuntien menoista on sivistyspalveluita. Jos jostakin on kunnissa etsittävä säästökohteita, kirveen alle joutuvat varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus. Myös liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut ovat vaarassa. Kunnat tekevät päätökset itse, mutta vaihtoehdot ovat vähissä.
Itse olen paitsi eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen, myös Keravan kaupunginvaltuutettu. Olen erityisen huolissani koulutuksen kohtalosta: Kun valtionosuuksia leikataan, on pelkona, että kunnat joutuvat leikkaamaan peruskoulusta.
Valtionosuuksien leikkaus voi johtaa jopa siihen, että kunnat eivät enää pysty täyttämään lakisääteisiä velvoitteitaan lasten ja nuorten palveluissa.
Lisäksi hallitus perui luvatun kuntien valtionosuusuudistuksen, jota kunnissa on odotettu kovasti, niin myös kotikunnassani Keravalla.
Tämän päälle hallitus valmistelee hankintalain uudistusta. Kuntaliiton tuore arvio on pysäyttävä: yli 600 miljoonan euron muutoskustannukset kunnille!
Toivon, ettei tämä hankintalain uudistus etene, mutta on kysyttävä: pyhällä hengelläkö hallitus ajattelee kuntapäättäjien huolehtivan laadukkaista ja saavutettavista sivistystoimen palveluista?
Millainen Suomi me haluamme olla lapsillemme ja nuorillemme? Heidän ainutkertainen lapsuutensa on nyt, he käyvät koulupolkuaan juuri nyt.