Valtuustoaloite Keravan 1918 tapahtumapaikkojen merkitsemiseksi

Vuoden 1918 sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma. Sen historia näyttäytyy edelleen pääosin voittajien historiana. Ihmisarvo ja kunnioitus kuuluu kuitenkin kaikille sisällissodan keravalaisille vainajille, jotka omasta näkökulmastaan taistelivat paremman huomisen puolesta.

Vuonna 1918 Tuusulan pitäjään kuuluneessa teollisuus- ja rautatiekeskittymässä Keravalla oltiin ajauduttu tilanteeseen, jossa valkoiset ja punaiset olivat sotatilassa keskenään. Keravalla dramaattisimmat hetket koettiin 31.1.1918, jolloin nykyisellä Lapilanmäellä käytiin Keravan taistelu, jossa Keravaa hallinneet punaiset ottivat yhteen Porvoon suunnasta tulleiden valkoisten joukkojen kanssa.

Keravan Lapilanmäelle pystytettiin aikoinaan pro patria -muistomerkki, mutta se kunnioittaa vain sisällissodassa kaatuneita valkoisia. Tasapuolisuuden nimissä on oikeutettua vaalia myös 1918 sisällissodassa hävinneen punaisen osapuolen muistoa. Historia ei ole vain voittajien historiaa.

Vaikka kaikkien nimiä ei koskaan saadakaan tietää, niin useimpien sisällissodan vainajien nimet ovat tiedossa. Suomen sotasurmat -projektissa on selvitetty sotaoloissa 1914–1922 surmansa saaneita. Nimitiedosto käsittää 39 550 surmansa saanutta, joista noin 93 prosenttia menehtyi vuoden 1918 sodan sotatoimien ja jälkitapahtumien yhteydessä.

2018 tulee kuluneeksi 100 vuotta vuoden 1918 tapahtumista. Osa keravalaisista punaisista vainajista lepää Tuusulan hautausmaan joukkohaudassa ja osa Tammisaaren vankileirin yhteydessä olevassa joukkohaudassa. Parista sadasta tuusulalaisesta vuoden 1918 punaisesta vainajasta valtaosa oli keravalaisia.

Keravan alueella on sekä taistelupaikkoja että teloituspaikkoja, joita ei ole merkitty maastoon. Ne ovat kuitenkin osa keravalaista paikallishistoriaa.

Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Keravan kaupunki ryhtyy yhteistyössä Keravan museon kanssa kartoittamaan Keravalla kaatuneiden ja teloitettujen nimiä sekä heitä muistavalle muistokivelle tms. sopivaa paikkaa sekä sopivaa tapaa merkitä paikallishistoriallisesti merkittävät tapahtumapaikat.

Keravalla 27.1.2014

1918 nuorten punaisten kapinahenki elää yhä kansannousuissa ja protesteissa

Suomen sisällissota, luokkasota tai kansalaissota – monia nimiä käytetään – käytiin työväenliikkeen punakaartien ja porvariston valkokaartien välillä 27.1. – 16.5.1918. Taustalla oli luokkayhteiskunnan epätasa-arvoisuuden kärjistyminen, kesällä 1917 tapahtunut sosialistienemmistöisen eduskunnan hajottaminen, Venäjän vallankumous, marraskuussa käyty suurlakko ja elintarvikepula. Punakaarti miehitti 27.1. Helsingin virastot ja asetti uuden hallituksen, kansalaisvaltuuskunnan. Työväen vallankumous sai vastaan vanhojen vallanpitäjien vastarinnan, Mannerheimin Vaasasta johtaman Suomen senaatin valkokaartin. … Lue lisää

Unohdetuille 1918 punakaartin tuusulalaisille tytöille, Ida Savolaiselle ja Naima Karille

Tänään seuraamme päivittäin uutisista egyptiläisten, tunisialaisten ja algerialaisten taistelua leivän ja kansanvallan puolesta. Samojen tavoitteiden puolesta Suomessa kansa nousi barrikadeille myös vuonna 1918. Suomen työväen vallankumouksen alkamisen vuosipäivää 27.1.1918 ei kuitenkaan nimeltä kalentereissa mainita, vaan päivää vietetään vainojen uhrien ja holokaustin muistopäivänä, koska tuona samana päivänä vuonna 1945 Auschwitzin keskitysleiri vapautettiin. 1918 tapahtumien taustalla olivat … Lue lisää