Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) selvittää jälleen Vantaan lastensuojelun tilannetta. Avi pyytää nyt Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta selvitystä siitä, ovatko lastensuojelun palvelut olleet riittäviä tammi-helmikuun aikana.
Avin aiempien vuosien valvontahavaintojen perusteella Vantaalla on ollut puutteita lastensuojelun palvelujen järjestämisessä lain edellyttämällä tasolla.
Vastuu lastensuojelun palvelujen järjestämisestä siirtyi Vantaan kaupungilta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle tammikuun alussa.
Viime vuonna avi joutui puuttumaan Vantaan lastensuojelun henkilöstövajeeseen ja määräsi Vantaan kaupungille 800.000 euron uhkasakon.
Sakon uhalla avi vaati Vantaan kaupunkia huolehtimaan muun muassa siitä, että lasten asioista vastaavilla sosiaalityöntekijöillä on asiakkaanaan enintään 35 lasta ja että kaikille lastensuojelupalveluja tarvitseville lapsille on nimetty heidän asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä.
Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on lastensuojelulain nojalla keskeinen rooli lapsen oikeusturvan ja hyvinvointia tukevan kohtelun valvojana.
HS uutisoi tammikuussa, ettei tilanne Vantaalla ole parantunut uhkasakosta huolimatta. Tammikuussa yli sata lastensuojelua tarvitsevaa lasta oli jätetty Vantaalla ilman riittävää apua.
Avi on poistanut viime vuonna Vantaalle määrätyn uhkasakon, koska valvonta-asia kohdistuu nyt uuteen VAKE-hyvinvointialueeseen.
Olen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettuna erittäin huolissani tilanteesta. Kyse on lasten ja perheiden oikeudesta saada apua.
Osittain tilanteeseen vaikuttaa uusi lastensuojelun henkilöstömitoitus, jota hallituksessa ja eduskunnassa kiristimme, jotta lastensuojelu toimisi paremmin. Tarkoitus oli, että mitoitukset olisi jo laitettu kuntoon ja palkattu riittävä määrä sosiaalityöntekijöitä ennen uusien hyvinvointialueiden käynnistymistä.
Viime vuoden alussa voimaan tulleella mitoituksella on ollut sosiaalialan ammattijärjestö Talentian mukaan hyvä vaikutus monien työntekijöiden jaksamiseen – ja sitä kautta lasten hyvinvointiin – siis siellä missä mitoitusta on noudatettu.
Uusi mitoitus astui voimaan vuosi sitten tammikuussa. Tuosta lähtien lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on saanut olla vastuullaan enintään 35 lasta. Vuoden 2024 alussa yhden työntekijän vastuulla saa olla 30 lasta.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on aiemmin julkisuudessa kommentoinut, että yksi syy lastensuojelun tarpeen kasvamisen taustalla on peruspalveluiden rapautuminen, joka alkoi jo 1990-luvun lamasta. Tämä on aiheuttanut ruuhkia moniin erityispalveluihin, kuten lastensuojeluun.
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on kertonut lastensuojelun tarpeen kasvun syiksi useita yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten yleistyneet mielenterveyden ja neurokirjon häiriöt, päihdeongelmat, väkivalta perheissä ja nuorten välillä sekä perheiden yksinäisyys.
Toimiva ja ennaltaehkäisevä lastensuojelu perustuu lapsen ja perheen tilanteen tuntemiseen, luottamukseen sekä työntekijän asiantuntijuuteen. Kohtuullinen asiakasmäärä ja riittävä aika lasta kohden, palveluiden saatavuus ja työntekijöiden pysyvyys ovat lastensuojelutyön onnistumista edistäviä tekijöitä.
Myös muiden yhteiskunnallisten palveluiden, kuten perheneuvolan, nuorisotyön, oppilashuollon ja esimerkiksi mielenterveyspalveluiden, toimivuus on olennainen lastensuojelun osa.
Panostaminen lapsiin ja nuoriin on pitkäkestoinen ja järkevä investointi. Se luo pohjaa muun muassa korkealle työllisyysasteelle, julkisen talouden kestävyydelle ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisemiselle. Lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ja tukeen panostamalla turvataan yhteiskuntamme hyvinvointia.
Saavutettavilla ja laadukkailla sosiaali- ja terveyspalveluilla luodaan hyvän elämän perusta. Jokaisella lapsella, nuorella ja perheellä on oikeus saada apua silloin kun sitä tarvitsee.