Sipilän hallitus aikoo romuttaa lasten tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen. Se vaarantaa lapsen oikeuden omaan, pysyvään ryhmään ja kaverisuhteisiin. Ryhmässä toimimisen taitoja voi opettaa ennen kouluun menoa tehokkaasti vain varhaiskasvatuksen piirissä, ikätoverien kanssa.
Työttömien tai vanhempainvapaalla olevien lapsilla ei hallituksen esityksen mukaan olisi jatkossa mahdollisuutta samanlaiseen päivähoito-oikeuteen eikä oikeutta esiopetuksen tai perusopetuksen lisäksi järjestettävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen.
Varhaiskasvatuksen asiantuntijalausunnot hallituksen esityksen ovat kielteisiä. Tarveharkinta lisää kunnan byrokratiaa, leimaa perheitä ja aiheuttaa lisäkuluja lastensuojeluun. Osapäivälapset saattavat löytää itsensä 39 lapsen ryhmistä, joiden kokoonpano lisäksi vaihtelee. Hallituksen esitystä vastustavat kaikki alan ammattijärjestöt, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL sekä joukko varhaiskasvatuksen professoreita.
Päiväkoti suojaa asiantuntijalausuntojen mukaan lapsia, kun kotona on ongelmia. Tutkimusten mukaan huono-osaisuus ja mielenterveysongelmat voivat ilman ennaltaehkäiseviä toimia periytyä sukupolvelta toiselle. Jos oikeutta varhaiskasvatukseen rajoitetaan, voi se lisätä perheiden jaksamisongelmia ja perheille tarkoitetun kotiavun tarvetta, joka pahimmillaan johtaa lisääntyneeseen lastensuojelutarpeeseen ja huostaanottoihin.
Rajauspäätös on huono myös maahanmuuttajalapsiperheiden integraation kannalta. Maahanmuuttajataustaisille lapsille varhaiskasvatus takaa mahdollisuuden oppia kieltä ja kulttuuria. Varhaiskasvatus on tärkeä koulutietä tasoittava palvelu maahanmuuttajaperheiden lapsille.
Lisäksi hallitus on kasvattamassa päiväkotien ryhmäkokoja sekä korottamassa päivähoitomaksuja ja koululaisten iltapäiväkerhojen maksuja. Sipilän hallituksen tavoittelemat ”säästöt” tulevat kuitenkin pitkällä aikavälillä kalliiksi, sillä epätasa-arvoa kasvattamalla ja varhaiskasvatuksen laatua heikentämällä ei synny säästöjä. Nobel-palkitun taloustieteilijä James Heckmanin mukaan varhaiskasvatukseen sijoitetut eurot saadaan seitsenkertaisesti takaisin. Varhaiskasvatus pitäisikin nähdä pitkäaikaisena sosiaalisena sijoituksena tulevaisuuteen eikä pelkkänä menoeränä.
Nyt tarvitaan kuntien kapinaa lasten oikeuksien puolesta. Mitä useampi kunta kieltäytyy toimeenpanemasta varhaiskasvatukseen kohdistuvia heikennyksiä, sitä useamman syrjäytymisvaarassa olevan lapsen mahdollisuudet paranevat. Kun Suomen hallitus ei halua kuunnella asiantuntijalausuntoja, voivat kunnat silti toimia viisaammin.
Pia Lohikoski
Kaupunginhallituksen jäsen (vas.)
Kerava