Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva on linjannut, että miljardien arvoisesta julkisen sektorin palvelutoiminnasta voitaisiin tehdä yrityksille kannattava bisnes. Yksityistäminen ei kuitenkaan ole ohituskaista parempiin palveluihin. Ei ainakaan niille, joiden kukkaro ei kestä yksityisen lääkäriaseman tai hoivapalvelun maksuja.
Julkisen sektorin palveluiden yksityistämiseen liittyy riski, että kuntalaisia edustavat päättäjät eivät pysty valvomaan palveluiden laatua ja sosiaalista vaikuttavuutta. Markkinoistamiseen liittyy myös taloudellinen riski, että yksityistettyjen palveluiden kustannukset karkaavat bisneksenteon tuoksinassa. Se voi tulla kuntalaisille kalliiksi. Onneksi kunnilla on mahdollisuus tuottaa palvelut itse.
Valtiovarainministeri Katainen tarjoaa kuntatalouden ongelmiin keppiä, vaikka pelkällä kurilla ja leikkauksilla kuntien rahapula ei ratkea. Kunnat kun ovat päävastuussa kansalaisille tärkeiden arjen palveluiden järjestämisestä: lasten päivähoidosta, kouluista, terveyskeskuksista, vanhustenhoidosta, sosiaalityöstä, kirjastoista, nuorisotiloista, uimahalleista, lumikinosten auraamisesta ja bussilinjojen kattavuudesta.
Palvelut turvatakseen kunnat ovat joutuneet veronkorotusten tielle tai leikkaavat palveluista. Valtionosuusjärjestelmä kaipaa remonttia ja kuntien veropohja vahvistamista. Kataisen linja on, että yhä suurempi osa veroista otetaan samalla prosentilla tuloista riippumatta. Yhä suurempi osa veroista maksetaan siis kulutusveroina tavaran tai palvelun hankinnassa.
Suomessa ei ole tehty päätöstä siirtymisestä tasaveroon, mutta sitä kohti toivotalkoolaiset vedättävät. Suunnan muuttamiseksi kunnallisvero olisi muutettava päinvastoin asteittain nousevaksi maksukyvyn mukaan ja pääomatuloistakin voitaisiin periä kunnallisveroa. Näin palattaisiin tuloeroja tasaavalle ja hyvinvointia jakavalle linjalle sekä saataisiin varoja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.
Leikkaukset ovat muka ainoa vaihtoehto. Tähän me päättäjät törmäämme valtuustoissa ja tätä toitottaa Kataisen johtama ministeriö. Kansalaiset haluavat kuitenkin säilyttää hyvinvointivaltion ja mieluummin maksaisivat enemmän veroja kuin luopuvat julkisista palveluista.
Harmaan talouden kuriin laittaminen sekä veropohjan laajentaminen pääomatuloihin ja finanssimarkkinoihin toisivat valtiolle toistakymmentä miljardia lisää verotuloja. Valtiontalouden “kestävyysvaje” ratkeaa siten, että vedetään takaisin tulonsiirrot ja verohelpotukset, jotka oikeisto on junaillut rikkaille.
On siirryttävä markkinavetoisuudesta uuteen kansalaisohjautuvuuteen. Se voisi esimerkiksi tarkoittaa kuntalaisten osallistamista. Mitä tapahtuisi, jos kuntalaiset saisivat päättää muulloinkin, kuin vain neljän vuoden välein kuntavaalien äänestyskopissa? Miltä näyttäisi Facebook-valtuusto? Mitä tapahtuisi, jos veroista tai budjetin linjoista voisi äänestää vuosittain kotoa tai kirjaston koneelta?
Pia Lohikoski
Keravan kaupunginvaltuutettu,
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 1. varapj
(julkaistu Keski-Uusimaa-lehden puheenvuoropalstalla 20.12.2010)