Jätin 4.3.2013 valtuustoaloitteen kaupunkiviljelystä Keravalla.
Kaupunkiviljelyn avulla voi saada hyvää mieltä, kohentaa kaupunkikuvaa ja tehdä ympäristötekoja. Viljelymahdollisuudet tekevät kaupungeista viihtyisämpiä, asukasystävällisempiä ja hiilivapaampia.
Kaupunkiviljelyn idea on ruoan kasvattaminen siellä missä suuri osa kuluttajista valmiiksi asuu eli kaupungeissa. Sitä voi harrastaa pihoilla, puistoissa, joutomaalla, parvekkeilla, sisätiloissa ja talojen katoilla.
Jotkut puistot ja useat tyhjät tontit, odottelevat hoitamattomina kunnostusta tai rakennusprojektia. Kaupungeissa on myös muuta julkista tilaa, joka vois paremmin palvella ihmisiä viheralueena kuin olemalla tyhjillään.
Esimerkiksi pihoille istutettavat hedelmäpuut lisäisivät kaikenikäisten viihtyisyyttä, elävöittävät pihapiiriä ja luovat yhteisöllisyyttä. Puuta hoitaessa tutustuu naapureihin ja syksyisin sadokorjuun ympärille voi järjestää vaikka pihajuhlan. Hedelmäpuiden hoito on helppoa ja halpaa, ja sato on lähiruokaa parhaimmillaan.
Lähes missä vaan voi kasvattaa lähes mitä vaan. Viljelyalustoja voi tehdä säkeistä, puulaatikoista tai vaikka vanhoista autonrenkaista. Saasteet eivät ole huoli kaupunkiviljelyssä, jos multa saadaan muualta ja viljelyksiä ei tarvitse kaivaa maaperään (kaupunkiviljely.fi). Maailmanlaajuisesti kaupunkiviljelyä harjoittaa yli 800 miljoonaa ihmistä.
Kaikilla keravalaisilla ei ole omaa pihaa, kesämökkiä tai virallista viljelypalstaa. Sen sijaan pienimuotoinen kaupunkiviljely voisi olla monille mieluisa kesäharrastus esimerkiksi yhteisöllisinä laariviljelminä kerrostalopihoilla ja joutomailla tai marjapensaina puistoalueilla.
Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Keravan kaupunki laatii ohjeistuksen kaupunkiviljelystä Keravalla sekä rohkaisee ja opastaa keravalaisia yhteisölliseen kaupunkiviljelyyn.
Keravalla 4.3.2013
Pia Lohikoski ja muut allekirjoittaneet valtuutetut
(yhteensä 24 allekirjoitusta)