Vasemmisto on toivon liike

Vasemmistoliitto pitää puoluekokouksen viikonloppuna Tampereella. Olen Uudenmaan piirin ja useiden sen osastojen asettama ehdokas puolueen varapuheenjohtajaksi. Kävi kisassa kuinka tahansa, olen iloinen ja kiitollinen, että olen saanut paljon tukea ja kannustusta myös muista piirijärjestöistä eri puolilta Suomea. Kokous on kuitenkin paljon muutakin, kuin henkilövalintoja. Kokouksessa Vasemmiston kenttäväki kokoontuu yhteen, keskustelee ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä ja linjaa tulevaisuutta.

Tavallisten ihmisten arkea koskettava kuntapolitiikka ja ruohonjuuritason toiminta yhdessä kansalaisliikkeiden kanssa ovat mielestäni vasemmistolaisen liikkeen suola. Niiden lisäksi tarvitaan pippuria, eli valtakunnallisia linjauksia Vasemmiston poliittisista tavoitteista ja niiden esillä pitämistä – riippumatta siitä, ollaanko kulloinkin mukana hallituksessa vai oppositiossa.

Punaisempi ja vihreämpi Eurooppa?

Mielestäni vasemmistolaisen politiikan ytimessä on tavallisten ihmisten etujen ajaminen bankstereiden ja muiden rahan valtaa puolustavien talouskuripolitiikkaa vastaan. Vasemmisto puolustaa Euroopan laajuisesti julkisia palveluita, duunareiden palkankorotusvaatimuksia, oikeutta työhön ja toimeentuloon sekä kansalaisoikeuksia. Vasemmistoliiton on mielestäni oltava entistä vahvemmin osana kansainvälistä kansalaisliikehdintää rahan valtaa vastaan.

Ensi vuonna on edessä europarlamenttivaalit. Kyseessä on tärkeät vaalit, joissa linjataan EU:n tulevaisuudesta. Syveneekö rahan ja markkinaliberalismin valta, jota oikeisto ajaa, ja joille EU:n nykylinjaukset ovat päälinjoiltaan rakennettu alisteisiksi? Vai päästääänkö vihdoin rakentamaan sosiaalista ja ekologista Eurooppaa, jota vasemmisto, ammattiyhdistysliike ja ympäristöliikkeet ovat jo vuosikymmenten ajan vaatineet? Vasemmistoliiton uusi puoluehallitus alkaa valmistautua eurovaaleihin heti puoluekokouksen jälkeen.

Pesäero talouskuripolitiikkaan

Vaikka talouskuripolitiikka on viime vuosina vyörynyt kaiken yli, on vuosien varrella europarlamentissa säädetty myös monia tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja ympäristönsuojelua edistäviä direktiivejä. Olen itsekin saanut työskennellä Euroopan sosiaalirahaston rahoittamissa sukupuolten tasa-arvoa edistävissä hankkeissa.

Talouskeskusteluissa kiistellään siitä, onko EMU-jäsenyys parantanut vai heikentänyt tavallisten suomalaisten elämää. Selvää on kuitenkin se, että EU on entistä enemmän läsnä arjessamme, koska Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen talouspolitiikkaan monin sopimuksin ja se asettaa yhä tiukentuvia reunaehtoja myös eduskunnan toiminnalle – halusimme tai emme.

Vasemmiston on tehtävä pesäero finanssikapitalismin ehdoilla toimivaan talouskurin Eurooppa-politiikkaan ja alettava aktiivisesti rakentaa kansalaisliikkeiden ja tavallisten duunareiden Eurooppaa. Vasemmiston on haastettava omalla linjallaan sekä EU:n komission ajama oikeistolainen talouskuripolitiikka että myös menneisyyteen kansallismielisesti haikaileva soinilainen ”Suomi pärjää omillaan”-linja.

Solidaarisuutta kansoille, ei pankeille

Vasemmisto on solidaarisuuden liike. Emme voi kuitenkaan olla solidaarisia pankeille, riskipelureiden on kannettava vastuunsa itse. Emmekä voi ajaa talouskuripolitiikkaa, joka heikentää dramaattisesti tavallisten ihmisten asemaa eri puolilla Eurooppaa. Yhä kiihtyvällä tahdilla uutisoidaan kasvavasta nuorisotyöttömyydestä eri puolilla Eurooppaa ja esimerkiksi Kreikan terveydenhuollon romahtamisesta.

Meidän on kampanjoitava Etelä-Euroopan maiden velkojen anteeksi antamisen puolesta. Aivan, kuten olemme aiemmin kampanjoineet kehitysmaiden velkojen anteeksi antamisen puolesta. Tavallisten kansalaisten ei pidä joutua maksamaan eliitin talouskupruja. Meidän on myös kampanjoitava äärioikeistoa vastaan, joka yrittää lietsoa vihaa vähemmistöjä kohtaan ja saada tavallisen kansan tappelemaan keskenään, mutta ei tarjoa mitään vaihtoehtoa tuhoisalle talouskuripolitiikkalle.

Euroopan laajuinen elvytysohjelma

Vasemmiston pitää nostaa taloudellinen elvytys aktiivisesti esiin. Saksalainen suuri ammattiliitto on puhunut ”Uudesta Euroopan Marshall-suunnitelmasta” ja talouskesjusteluissa viitataan jatkuvasti myös 30-luvun New Deal-politiikkaan. Talouslehdissä kirjoitetaan leikkaus- ja talouskuripolitiikan haaksirikosta, joilla lama saadaan syvenemään. Eurooppa ei nouse leikkauksilla. On tehtävä paluu keynesiläiseen talouspolitiikkaan ja investoitava.

Investoimalla uuteen kestävään teollisuuteen, ympäristöystävälliseen energiantuotantoon sekä rakentamiseen Eurooppa voisi ottaa vahvemman aseman globaalisti ja tehdä sen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Tavallisten ihmisten ostovoimaa on vahvistettava. Meidän on tuettava palkankorotusvaatimuksia niin Suomessa ja Saksassa, kuin Kreikassa ja Espanjassakin. Vain siten saadaan tavallisille ihmisille enemmän ostovoimaa, Euroopan talous pyörimään ja kerättyä myös enemmän veroja julkisiin palveluhin.

Vasemmisto on toivon liike

Yhä suurempi osa Euroopan nuorista kokee tulevaisuuden harmaaksi ja on menettänyt luottamuksensa poliittiseen järjestelmään. Vasemmiston on oltava toivon liike, joka valaa uskoa parempaan Eurooppaan ja maailmaan aktivoiden ihmisiä mukaan rakentamaan liikettä muutoksen puolesta.

Tämä on myös vasemmistolaisen ammattiyhdistysliikkeen projekti. Talouden ollessa globaali myös edunvalvonnan pitää tehostua Euroopan tasolla. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus ei saa tarkoittaa palkkojen murenemista ja ihmiskauppaa, vaan parempia oikeuksia kaikille eurooppalaisille. Tässä vasemmistolaisilla ay-aktiiveilla on suuri mahdollisuus verkostoitua kansainvälisesti ja aktivoitua myös palkkapolitiikkaa laajemmin vasemmistolaisiin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin.

Kyse ei siis ole pelkästään vaatimusten esittämisestä Europarlamentin politiikkaan tai vaaleihin liittyen, vaan vasemmistolaisen työväenliikkeen itsetunnon ja rohkeuden palauttamisesta. Vasemmiston pitää verkostoitua yli Euroopan valtiollisten rajojen yhdessä kansalaisliikkeiden ja ay-liikkeen kanssa, sekä oltava valmiina toimimaan sekä kaduilla kampanjoiden ja marssien että parlamenteissa leikkauspolitiikkaa vastaan – sosiaalisen, tasa-arvoisen ja rauhan Euroopan puolesta.

Jaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.