Keravan kaupunginvaltuuston tärkein päätös kokouksessaan 1.2.2010 oli vuoden 2010 talousarvion muuttaminen, vaikka keskustelua se ei valtuustossa synnyttänytkään. Kuluvaa vuotta 2010 on nyt eletty vasta kuukauden verran, kun Keravan kaupungin budjettia jo muutettiin. Kaupunkitekniikka esitti kaupunginhallituksen kannattamana, että Keravan uuden logistiikkakeskuksen Kercan kuntatekniikan suunnitteluun ja rakentamiseen myönnettäisiin 1,7 miljoonaa euroa vuodelle 2010.
Melkoinen summa myönnettiin valtuustossa ilman suurempia mukinoita. Tämä hieman ihmetyttää, jos vertaa tilannetta budjettivaltuustoon viime syyskauden päätteeksi, jossa kaikkia budjetin lisäysesityksiä vastustettiin kiivaasti. Tuolloin 9.12.2009 valtuuston enemmistö ei myöntynyt äänestyksessä (43-8) esittämiini Vasemmistoliiton budjettilisäyksiin, jotka olisivat kohdentuneet pääosin kasvatus- ja opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen leikkausuhan alla oleviin palveluihin ja henkilöstön riittävään resursointiin.
Kerca-hankkeessa on ollut tavoitteena, että projektin aikana maanmyynnin tulot ovat vähintään yhtä suuret kuin kuntatekniikasta aiheutuvat menot. Kercan rakentamista on perusteltu sillä, että varsinaista taloudellista hyötyä Keravan kaupunki saa tulevaisuudessa, kun syntyy uusia työpaikkoja sekä saadaan yhteisö- ja kiinteistöverotuottoja.
Keravan Vasemmistoliittokin kannattaa lämpimästi kaupunkimme työpaikkaomavaraisuuden parantamista ja myös työllisyyteen vaikuttavia rakentamisinvestointeja. Kaupungin tulisi kuitenkin varoa riski-investointeja tilanteessa, jossa ei ole varmuutta Kercan yritystonttien myynnistä eikä tarkempaa tietoa hankkeen toteutumisen aikataulustakaan.
Valtuustolle tuodussa lisätalousarvioesityksessä mietitytti se, että talousarvion muutos esitettiin katettavaksi 2010 yhteisöveron odotettua tuottoa kasvattamalla ja valtionosuuksia lisäämällä. Esityksessä todettiin, että yhteisöverotuottoa voidaan budjetissa nostaa 1,0 miljoona euroa ja valtionosuuksia 0,7 miljoonaa euroa, mutta ei tarkemmin perusteltu miten konkreettisiin ja realistisiin arvioihin tämä uskomus tulojen kasvusta perustuu.
Emme siis vastustaneet Kercan rahoitusta, mutta esitimme Vasemmistoliiton valtuustoryhmän toivomuspontena päätökseen seuraavaa: ”Pyydämme, että valtuustolle tuodaan selvitys Kercan suunnittelun nykytilanteesta sekä sen tuloista ja menoista vuositasolla. Selvityksestä tulee käydä ilmi, miten Keravan kaupunki välttää ottamasta turhia riskejä ja laittamasta rahaa etukäteen kiinni Kercan rakentamiseen, ennen kuin on tietoa alueen yritystonttien myynnistä.”
Kerca-alueen katujen ja kunnallistekniikan rakennuskulut on valtuustossa jo aiempina vuosina keskusteltaessa luvattu katettavan maanmyyntituloilla. Siksi on vaikea niellä sitä, että verotuloarvioita voidaan nostaa näin kepeästi joidenkin kaupungin toimialojen pyynnöstä, mutta samaan aikaan toiset Keravan kaupungin lautakunnat pakotetaan tekemään kipeitä karsintoja, leikkaamaan budjettiaan sekä heikentämään lasten ja vanhusten palveluita.
Palveluiden leikkauksilta olisi vältytty, jos Keravan veroprosenttia olisi viime marraskuussa päätetty Vasemmistoliiton esittämällä tavalla korottaa kokonainen 1 prosenttiyksikkö 18 %:sta suoraan 19 %:iin, eikä vain 0,75 prosenttiyksikköä. Tuo 0,25 prosenttiyksikköä suurempi korotus olisi tuntunut keskituloisen palkansaajan kukkarossa noin 5 euron verran kuukaudessa, joka vastaa yhtä kahvilakäyntiä: kahvia ja pullaa. Tätä valtuuston valtapuoleet kokoomus, demarit ja vihreät eivät olleet valmiita hyväksymään, vaan hyväksyivät mieluummin palveluiden leikkaukset ja henkilöstön vähennysohjelman. Siksi on mielenkiintoista huomata, että Kerca-alueen rahoitukseen löytyi näin helposti 1,7 miljoonaa euroa, ja tämä meni valtuustossa läpi budjetin teknisenä muutoksena.
Pia Lohikoski
kaupunginvaltuutettu (vas.)