Kuntavaaleista tuli lapsivaalit

Harva uutta kotipaikkaa pohtiva asunnon ostaja, vuokraaja tai rakentaja vertailee kuntien veroprosentteja, vaan katse on asuinympäristön viihtyisyydessä ja palveluiden laadussa. Päiväkodeilla, kouluilla ja oppilaitoksilla on suuri merkitys, kun kasvatetaan lapsista ja nuorista uusia osaajia sekä houkutellaan asukkaiksi uusia veronmaksajia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä hyvinvointialueiden vastuulle, on koulutuksesta tullut yhä keskeisempi osa kuntien järjestämiä palveluja. Kasvatus- … Lue lisää

Kriisien keskellä on jatkettava työtä ilmastokriisin estämiseksi sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi on läpileikkaava kuva Suomea tällä hetkellä kohtaavista valtavista haasteista. Tässä lisätalousarviossa tehtävät panostukset ovat kauaskantoisia ja niillä pyritään löytämään kestävä tie, joka varmistaisi hyvinvoivan Suomen myös tuleville sukupolville. Meidän onkin varmistettava, että maailman kriisien keskellä jatkamme päämäärätietoisesti työtä ilmastokriisin estämiseksi sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Hintojen nousu huomioitava pienituloisille Lisätalousarvio … Lue lisää

Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea

Olemme eläneet keskellä koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä jo yli vuoden. Se on valtavan pitkä aika lapsen tai nuoren elämässä. Koronavirusepidemian aiheuttamalla kriisillä on tutkimusten mukaan ollut merkittävää vaikutusta lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Korona on tehnyt näkyväksi pahoinvoinnin. Se on osalla syventänyt ongelmia, joihin perheet ja koulut joutuvat vastaamaan. Oppilaiden ja opiskelijoiden kokema kuormitus on … Lue lisää

Me selviämme tästä yhdessä

Valtioneuvosto on tänään tehnyt merkittäviä päätöksiä. Valmiuslakia ei ole käytetty aiemmin rauhan aikana, vaan vastaavat säädökset ovat olleet käytössä viimeksi toisen maailmansodan aikana. Huomenna nämä linjaukset tulevat eduskuntaan hallituksen esityksenä ja kansanedustajien käsiteltäviksi. En olisi osannut vielä viime vuonna kuvitella, että kansanedustajana tulen tekemään tällaisia päätöksiä tänä keväänä. Näiden päätösten vaikutukset meidän kaikkien arkeen tulevat … Lue lisää

Koulu tasa-arvon paikkana, vieraana Kirsi Pihlaja

#Puhetta politiikasta -ohjelman keskustelun aiheena on koulumaailma. Vieraani Kirsi Pihlajan kanssa pohdimme millaista työtä koukukiusaamisen ehkäisemiseksi tehdään? Mietimme myös Mannerheimin lastensuojeluliitossa nuorisotyön suunnittelijana toimivan Pihlajan kanssa millaisilla resursseilla oppilashuolto tämän päivän koulumaailmassa toimii? Miten ongelmia voidaan ennaltaehkäistä pienemmillä luokkakoilla, harrastusmahdollisuuksien kehittämisellä ja tukioppilastoiminnalla?   Lasten oikeudet otettava vakavasti Lasten ja nuorten asiat jäävät politiikassa helposti … Lue lisää

Sitoumus lasten ja nuorten kansanedustajaksi

Vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän puheenjohtajana allekirjoitin tottakai Allianssin sitoumuksen toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden puolesta. 1. Huolehdin, että lasten ja nuorten hyvinvointiin investoidaan Hyvinvointi on Suomessa jakautunutta. Aiempaa suuremmalle joukolle lapsia ja nuoria kasautuu erilaisia hyvinvoinnin ja terveyden ongelmia, jotka pahimmillaan johtavat koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen sekä syrjäytymiseen. Lapsilla ja nuorilla … Lue lisää

Arjen rasismi, vieraana tutkija ja aktivisti Veronika Honkasalo

Mitä on rasismi? Millaista on arkipäivän rasismi? Pohdimme tätä tärkeää ajankohtaista teemaa yhdessä nuorisotutkija, valtiotieteen tohtori ja kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalon (Vas.) kanssa. Arjen rasismin muodot Millaista on rasismi tämän päivän Suomessa? Miten se ilmenee yhteiskunnan rakenteissa ja käytännöissä tai aivan arkipäivän kokemuksissa pieninä sanoina ja tekoina? Millaisia rasismin ilmiöitä koulumaailmassa tai työelämässä ilmenee? Miten nykyinen … Lue lisää

Kaikilla on oikeus hyvään opetukseen

Apusen kolumni (27.1.) alleviivaa oikeiston ajatusmaailmaa, jossa on hävinnyt yleinen solidaarisuuden tunne. Hän ajaa valinnanvapautta, eikä ole kiinnostunut koulun kehittämisestä niin, että oppilaat viihtyisivät, kasvaisivat ja oppisivat kaikkialla yhtä hyvin. Tai että opettajilla olisi kunnolliset resurssit kehittää työtään lasten kasvattajina yhä monimutkaisemmassa maailmassa. Apusen ratkaisu on koulushoppailu, jossa vanhemmat saavat valita lapsensa koulun ja viestittävät … Lue lisää

Hyvää lasten oikeuksien viikkoa

Tällä viikolla vietetään lasten oikeuksien viikkoa Suomessa. Sen aikana nostetaan esiin tärkeitä yhteiskunnallisia vaatimuksia ja oikeuksia, jotka koskevat lapsia ja lapsiperheitä. Toivoisin, että nämä vaatimukset kuuluisivat poliittisessa keskustelussa myös muutenkin kuin yhden viikon aikana juhlapuheissa. Lapsilla on oikeus tasa-arvoon, terveyteen, turvaan, oppimiseen ja leikkiin. Yhteiskunnan tärkeänä tehtävänä on turvata nämä oikeudet. Keskustelimme lasten oikeuksista radio-ohjelmassani Mannerheimin … Lue lisää

Lapsia vyöryttävä kustannustehokas Kerava on linjanmuutoksen edessä

Lähikouluperiaate on tänä iltana Keravalla valtuustossa puntarissa, kun edessä on ratkaisu tänä keväänä kaupunkiamme kuohuttaneeseen ja kuntalaisadresseja poikineeseen ekaluokkalaisten ”vyöryttämiseen”.

Itse olen koko kevään tukenut kaikin voimin lasten oikeuksien puolesta taistelevia kuntalaisia, olipa kyse sitten kuntalisän puolustamisesta, Ali-Kerava koulun, leikkipuistojen tai Untolan toimintakeskuksen säilyttämisestä, koulujen tuntikehysleikkausten torjumisesta tai lähikouluperiaatteen kuntalaislähtöisestä toteuttamisesta.

Toivottavasti järki ja inhimillisyys voittavat byrokraattisen tehokkusajattelun, joka on johtanut siihen, että Keravalla on vuodesta toiseen kyseenalainen kunnia näkyä valtakunnallisissa tilastoissa kaupunkina, jossa on Suomen suurimmat luokkakoot.

Tänä iltana valtuustossa kenties vihdoin Vasemmistoliittoa laajemminkin kyseenalaistetaan viranhaltijoiden ja erityisesti kokoomuksen ajama tehokkusajattelu, jossa koko kaupunki on ”yhtä suurta oppilaaksiottoaluetta”.

Tämän tehokkuusajattelun seurauksena ei ole ajoissa rakennettu riittäviä koulutiloja, jotta luokkakokoja voitaisiin pienentää. Tämän seurauksena ei myöskään ole riittävästi koulutiloja siellä päin Keravaa, jossa on eniten pieniä koulutulokkaita. Viranhaltijapäätöksillä ollaan tänä kevään oltu ”vyöryttämässä” ennätysmäärää lapsia ohi lähimmän koulunsa, tälläisen päätöksen on saanut peräti 60 lasta noin 450 kaupunkimme tulevasta ekaluokkalaisesta.

Tarvitaan konkreettinen päätös: Saviolle ja Kalevaan ylimääräiset 1. luokat

Kaupunginhallitushan jo päätti viime maanantaina esittää ratkaisuksi 390.000 euroa, jolla voidaan hankkia tarvittavia lisätiloja, jotta asia saadaan korjattua. Kannatin lisämäärärahaa, mutta itse esitin viikko sitten kaupunginhallituksessa tarkennusta, jonka avulla valtuustolla olisi ollut tänään käsittelyssä selkeästi linjattu ja valmisteltu pykälä, eikä oltaisi näin sekavassa tilanteessa, että viranhaltijat eivät ole valtuustolle valmistelleet pohjaesitystä, miten tuo 390.000 euroa käytetään.

Esitykseni yksinkertaisuudessaan oli: ”Lisätalousarvio valmistellaan valtuustolle siten, että tarkentavana valmisteluohjeena on kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenten enemmistön kannanoton mukaisesti perustaa Kalevaan ja Saviolle lisäluokat syksyllä 2014 koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia varten.” Valitettavasti esitystäni ei kannatettu ja jouduin jättämään asiasta eriävän mielipiteen.

Nyt tämän asian jo pitkään jatkuneen vetkuttelun (saimme sentään kaupunginhallitukselle kuntalaisadressit jo monta viikkoa sitten) takia on vaarana, että viranhaltijat eivät ”ehdi” korjata päätöksiään kesän aikana, jos valtuusto yhä jättää kohdentamatta päätöksen koskemaan sekä Kalevaa että Saviota.

Ratkaisun avaimet ovat päättäjien käsissä

Toivottavasti valtuusto tänä iltana ymmärtää, että jos rahaa ei kohdenneta, kuten en kaupunginhallituksessakaan valitettavasti saanut konkreettiselle ja tarkentavalle ehdotukselleni tukea, se jättää asian yhä auki, eikä takaa sitä lopputulosta, että tilanne saadaan ratkaistua tälle syksylle koskien Kalevaa ja Saviota.

Asiasta on turha vierittää vastuuta virkamiehille, kun he toimivat niiden reunaehtojen puitteissa, joita me päättäjät heille joko haluamme tai emme halua päätöksillämme antaa. Viranhaltijoiden työ on toteuttaa poliitikkojen antamia linjauksia, nimenomaan yleisellä tasolla. Valtuusto ei tietenkään voi puuttua yksittäisen oppilaan asioihin.

Valtuustolla on kuitenkin aina mahdollisuus ohjeistaa valmistelevia virkamiehiä, vaikkei kaupunginhallitus ohjeistanutkaan, eikä ole mitään pakkoa jättää asioita ilmaan ja ”korulauseiden” tasolle. Mihin edes tarvitaan sellaisia päättäjiä, jotka jättävät kaiken viranhaltijoiden linjattavaksi, ilman poliitikkojen antamia tarkentavia ohjeistuksia?

Kyse ei ole yhden vuoden tilaongelmasta

Kannattaa huomioida, että tässä ei ole Keravalla nyt kyse mistään yhden vuoden tilaongelmasta ja sen tilapäisestä ratkaisusta. Vuoden päästä syksyllä, tulee koulun aloittamaan yhtä iso 2008 syntynyt ikäluokka.

Ja tämähän oli tiedossa jo viime valtuustokaudella, mutta tässä ollaan, kun suurin osa päättäjistä ei osaa lukea tilastoja kuin kvartaalitalouden säästömentaliteetit mielessään. Nämä 2007 alkaen syntyneet aiempia suuremmat ikäluokat ovat nyt koulunaloitusiässä, mutta hehän ovat peruskoulussa seuraavat 9 vuotta, joten tilatarve ei katoa mihinkään.

Vasemmisto: Kurkelan laajennus olisi pitänyt aikaistaa ja Kanniston koulun laajempaa käyttöä selvittää

Viime valtuustokaudella Vasemmistoliitto esitti joka vuosi, että Kurkelan koulun laajennusta olisi aikaistettu. Laajennushanke tulee valmistumaan tällä valtuustokaudella, mutta 10 vuotta liian myöhään, auttaakseen Pohjois-Keravan oppilastulvaan ja luokkakokojen pienentämiseen. Tuleva Kurkelan laajennus ei myöskään poista tungosta Kalevan koulusta, kun pohjoiseen on tullut ja tulossa lisää omakotitontteja, joten lapsiperheitä muuttaa sinne koko ajan lisää.

Lisäksi Vasemmistoliiton valtuustoryhmä vastusti vuonna 2009 Kanniston koulun lakkauttamista, joka vei pois koulutiloja Etelä-Keravalta. Tällä hetkellä Savion koulun aluella on oppilaita kolmen ekaluokan verran ja alueelle on tulossa lisää lapsiperheitä myös Purolaakson uuden omakotialueen valmistumisen myötä. Nyt kannattaisi selvittää, kuinka lakkautetun Kanniston koulun tiloja voitaisiin ottaa takaisin myös suomenkielisen opetuksen käyttöön, ainakin alimpia koululuokkia ajatellen.

Lasten oikeudet Keravan päätöksenteon keskiöön

Kun Kerava kasvaa, on koulutilojen lisätarve sen täysin luonnollinen seuraus. Siksi meidän päättäjien on luovuttava yltiöpäisestä säästömentaliteetista lasten kustannuksella. Aletaan mieluummin toteuttaa aitoa lähikouluperiaatetta ja asetetaan lasten etu päällimmäiseksi ohjenuoraksemme.

Toivottavasti valtuuston päätös tänä iltana on niin konkreettinen, ettei mitään jää enää arvailujen varaan, jolloin perheet pääsevät hyvillä mielin kesälomille ja koulu alkaa elokuussa oikeasti lähikoulussa. Tänä iltana valtuustolla on mahdollisuus sekä myöntää lisämääräraha, että kohdentaa se Kalevaan ja Saviolle tarvittaviin lisäluokkiin.

Onnellisesta kaupungistahan puhutaan strategiassammekin, olisi hienoa, jos 90 vuotta täyttävä Keravan kaupunki haluaisi olla myös lapsiystävällinen.