keski-uusimaa

Sähköverkot takaisin suomalaisomistukseen

kirjoittaja

Uutinen Carunan myynnistä espanjalaiselle energiayhtiölle julkaistiin keskellä kesälomia. Tämä yrityskauppa herättää perusteltua epäluuloa ja muistuttaa virheestä, joka tehtiin, kun kansalaisille välttämätön perusinfrastruktuuri annettiin alun perinkään kansainvälisten sijoittajien hallintaan. Vallassa olevan Petteri Orpon hallituksen onkin nyt ryhdyttävä selvittämään sähköverkkojen palauttamista takaisin suomalaiseen omistukseen. Toisinaan väitetään, ettei omistajapohjalla ole kuluttajille käytännön merkitystä. Caruna-kauppojen historia todistaa kuitenkin toisin. … Lue lisää

Kestävää kasvua

kirjoittaja

Olemme jo yli vuoden ajan tuijottaneet päivittäisiä koronalukuja. On tärkeä muistaa, että kun korona-aikaa kymmenen vuoden päästä katsotaan taaksepäin, ja tekemiämme päätöksiä arvioidaan, tullaan katsomaan muita lukuja.  Kuinka moni jätti koronan takia koulunsa kesken? Kuinka monen lomautus muuttui pitkäaikaistyöttömyydeksi? Kuinka moni on mielenterveyssyistä jäänyt syrjään?  Koronan jälkihoitoon ja sosiaalisen kriisin torjuntaan on nyt panostettava. Muuten … Lue lisää

Kehysriihestä koronakriisin vastuulliseen jälkihoitoon

kirjoittaja

Hallitus sai dramaattisten vaiheiden jälkeen kehysriihensä päätökseen. On tärkeää, että Suomella on koronakriisin yhä jatkuessa ja sen jälkihoidon alkaessa toimintakykyinen hallitus.  Suomi on onnistunut koronan torjunnassa hyvin. Terveysturvallisuus on säilynyt paremmin kuin monessa muussa maassa, kiitos oikea-aikaisten koronatoimien ja kansalaisten noudattamien ohjeiden.  Suomen talous on sukeltanut vähemmän kuin verrokkimaissa ja hallituksen tekemä koronaelvytys on toiminut … Lue lisää

Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea

kirjoittaja

Olemme eläneet keskellä koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä jo yli vuoden. Se on valtavan pitkä aika lapsen tai nuoren elämässä. Koronavirusepidemian aiheuttamalla kriisillä on tutkimusten mukaan ollut merkittävää vaikutusta lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Korona on tehnyt näkyväksi pahoinvoinnin. Se on osalla syventänyt ongelmia, joihin perheet ja koulut joutuvat vastaamaan. Oppilaiden ja opiskelijoiden kokema kuormitus on … Lue lisää

Arjen turvallisuus kuuluu kaikille

kirjoittaja

Viime aikoina lunta on pyryttänyt kerralla enemmän, kuin normaalina talvena yhteensä.  Säiden ääri-ilmiöt ovat yleistyneet: välillä on kovia myrskytuulia, jotka katkovat sähköjä, ja tällä kertaa saimme muutamassa päivässä puoli metriä lunta.  Kulkureitit ovat olleet huonossa kunnossa, vaikka aurakuskit ovat paiskoneet ympäripyöreitä vuoroja ja tehneet parhaansa. Maltti on ollut valttia. Aurauksen jälki ei ole kaikin paikoin … Lue lisää

Korona mullisti arjen

kirjoittaja
Korona mullisti arjen Pia Lohikoski Vasemmistoliiton kansanedustaja Uusimaa

Koronavirus vaikuttaa tällä hetkellä jokaisen suomalaisen arkeen. Tällaisena aikana on tärkeää muistaa, että olemme kaikki samassa veneessä. Nyt on aika varmistaa yhdessä, että koronaviruksen hidastamiseksi käyttöön otetut rajoitustoimet tehoavat ja hallitus ei joudu ottamaan käyttöön vielä voimakkaampia toimia. Vähennä omat ja perheesi lähikontaktit minimiin. Mikäli lapsesi on varhaiskasvatuksessa tai 1-3 vuosiluokilla, älä vie häntä hoitoon … Lue lisää

Keski-Uudenmaan Vasemmisto ei hyväksy Kasikuntahankkeen leikkauslistoja

kirjoittaja

Vasemmistoliiton valtuustoryhmät Keski-Uudellamaalla suhtautuvat kielteisesti kahdeksan kunnan laajuiseen kuntaliitokseen ja sen mukana tuleviin leikkauslistoihin.

Kahdeksikko on liitosalueena liian suuri. Se kaventaa lähidemokratiaa ja vie lähipalveluita koskevaa päätöksentekoa kauemmas kuntalaisten arjesta.

Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Nurmijärven, Mäntsälän ja Tuusulan vasemmistoliittolaiset valtuutetut kaipaavat kuntaliitoskeskusteluihin ihmislähtöisempää näkökulmaa. Emme ole valmiita ajamaan alas lähipalveluita. Yhdistymisselvitys edellyttää kymmenien miljoonien eurojen sopeutuksia leikkausten kautta.

Loppuraportin laskennalliset säästöt tulevat sekä toimintojen keskittämisestä että palvelujen karsimisesta. Kunnallista liiketoimintaa, kuten kunnallisia liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä, ei tarkasteluun ole sisällytetty. Myös julkiset hankinnat, joita kunnat ja kuntayhtymät tekevät vuosittain lähes 30 miljardin arvosta, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Ilman niitä yhdistymisen taloudelliset vaikutukset ovat pelkkä arvaus.

Vasemmistoliitto pitää tärkeänä työpaikkojen, asuntojen, erityisesti vuokra-asuntojen, sekä parempien liikenneyhteyksien edistämistä. Lisäksi tarvitaan toimia alueiden sosiaalisen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi. Toivomme ja haluamme, että näihin kysymyksiin ratkaisuja tarjoaa koko Helsingin seudulle tulossa oleva metropolihallinto.

On ennenaikaista päättää Keski-Uudenmaan kuntien pienemmistä tai suuremmista yhdistymisistä. Emme tarvitse moninkertaisia hallintohimmeleitä. On järkevää katsoa ensin, mitä metropolilaki ja sote-laki tuovat tullessaan ja sen jälkeen pohtia, tarvitaanko lisäksi kuntaliitoksia vai ei.

Hyvinkään Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Järvenpään Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Keravan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Nurmijärven Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Mäntsälän Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Tuusulan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Keski-Uudenmaan Vasemmisto ei suostu palveluiden lahtaamiseen

kirjoittaja

Vasemmistoliiton valtuustoryhmät Keski-Uudellamaalla suhtautuvat kielteisesti kahdeksan kunnan laajuiseen kuntaliitokseen. Kahdeksikko olisi liitosalueena liian suuri. Se kaventaisi lähidemokratiaa ja veisi lähipalveluita koskevaa päätöksentekoa kauemmas kuntalaisten arjesta.

Vasemmisto ei usko kasikuntaselvityksen väliraportin konsulttien nihilistisiin talousennusteisiin, joiden mukaan vanheneva väestö romuttaisi kuntiemme talouden. Asumme Keski-Uudellamaalla lapsirikkaalla muuttovoittoalueella, joka on koko Suomen talouden veturi ja metropolialuetta.

Konsulttien visiot eivät näytä hyviltä. Esimerkiksi Keravalla voisi raportin mukaan tulevaisuudessa olla vain yksi ainoa ja sekin jättisuuri yhtenäiskoulu. Samaan aikaan raportti kuitenkin toteaa, että suurimmat kouluyksiköt ovat nykyisin tehottomimpia. Inhimillisyydestä raportissa ei mainita halaistua sanaa. Sen sijaan ehdotus jättikokoisten uusien kouluyksiköiden rakentamisesta maksaisi maltaita.

Kahdeksan kunnan hanke, joka on kultapossukerhon vastaveto valtioneuvoston visioimaa vahvaa metropolihallintoa vastaan, ei ole hyvää verovarojen käyttöä, kun lopputulokseen, selvitystyön alla olevaan kasikuntaan, ei usko edes kulisseissa juuri kukaan.

Vasemmisto ei halua kääntää selkäänsä metropolialueelle. Sen ytimeen, pääkaupunkiseutuun, suuntautuu valtaosa kehyskuntien työssäkäynnistä. Vasemmisto ei hyväksy vain varakkaita veronmaksajia tavoittelevaa kehyskuntien ”kermankuorintaa”. Helsingin seutu tarvitsee yhteistä asunto- ja liikennepolitiikkaa, maankäytön suunnittelua, ympäristöpolitiikkaa ja toimia alueiden sosiaalisen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi.

Sote-uudistus, eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus kulkee kuntarakenneuudistuksen rinnalla. Uudellamaalla toimivana sote-pohjana tulisi olla koko maakunnan tasolle laajennettu HUS, ja sen hallinnoksi sopisi vaaleilla valittava, koko maakunnan käsittävä metropolivaltuusto.

Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Nurmijärven, Mäntsälän ja Tuusulan vasemmistoliittolaiset valtuutetut kaipaavat selvityksiin ihmislähtöisempää näkökulmaa. Vasemmistoliitto pitää jatkoselvityksissä erityisen tärkeänä työpaikkojen, asuntojen, erityisesti vuokra-asuntojen, sekä parempien liikenneyhteyksien tarkastelua.

Hyvinkään Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Järvenpään Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Keravan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Nurmijärven Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Mäntsälän Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Tuusulan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan valtuustojen yhteiskokous kuntaliitosselvityksen väliraportista pidettiin Kerava-salissa 8.1.2014 ja sen yhteydessä Vasemmistoliiton valtuustoryhmät pitivät yhteisen ryhmäkokouksen. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron yhteiskokouksessa piti Keravan kaupunginhallituksen jäsen Pia Lohikoski.

Poistaisiko perheministeri köyhyyden?

kirjoittaja

Tuoreet tutkimukset kertovat karua kieltä suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä. Lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut 1990-luvulta. Tuloerot ovat palanneet 1970-luvun tasolle. Leipäjonoissa on Keski-Uudellamaallakin yhä enemmän lapsiperheitä. Pääministeri Kiviniemi ehdotti perheministeriä, mutta miksi hän ei esitä toimia lapsiköyhyyden poistamiseen? Tilastokeskus julkaisi taannoin vuoden 2009 tilastot pienituloisuudesta. Sen mukaan lapsiköyhyysaste Suomessa oli 13,2 %. Lapsiköyhyysasteella tarkoitetaan pienituloisimpiin kotitalouksiin kuuluvien … Lue lisää

Stop köyhyys ja koti kaikille

kirjoittaja

Osallistuin 11.10. EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden tapahtumaan, Stop köyhyys -seminaariin Keravalla. Mukaan oli kutsuttu KUUMA-kuntien ja Vantaan sekä Hyvinkään kunnallisia päättäjiä ja sosiaalityön ammattilaisia. Meitä kuntapäättäjiä oli tilaisuudessa surullisen vähän. Köyhyysrajan alapuolella elää EU:ssa 84 miljoonaa ihmistä, joista 900 000 Suomessa. Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaidon Petteri Heino kuvasi alueemme hyvinvointia kahtiajakautuneeksi. Keski-Uusimaa … Lue lisää